Helsinki Tulevasta hallituspohjasta ei estetty mitään tarkkoja arvioita vielä vaalipäivän iltana. Suurimpien puolueiden puheenjohtajat eivät halunneet paljastaa mielitekojaan, etenkin kun tilanne oli kahden suurimman puolueen osalta erittäin tasainen. Varsinaisten hallitusneuvottelujen alkuun kuluu lisäksi aikaa vaalituloksen vahvistamisen jälkeenkin useita päiviä, jona aikana tulosta ehditään sulatella.
Kaikki hallitusvaihtoehdot näyttivät teoriassa vielä mahdollisilta. Keskustan niukka nouseminen suurimmaksi puolueeksi paransi kuitenkin punamullan osakkeita yhtä paljon kuin kokoomuksen tappio heikensi nykyisen hallituspohjan jatkomahdollisuuksia.
Vaalitulos kertoi, että pääministerikamppailu on lisännyt erityisesti haastajan, mutta myös istuvan pääministerin puolueen suosiota. Kokoomukselle jäi tässä kaksinapaisessa kasvussa selkeä häviäjän osa.
SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen ja keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki eivät kertoneet kantaansa hallituspohjaan. He tyytyivät ainoastaan onnittelemaan lempeästi toisiaan vaalivoitosta.
Lipponen piti punamullan hyvänä puolena sitä, että kahden johtavan hallituspuolueen yhteinen paikkamäärä turvaisi jo sellaisenaan tukevan enemmistön eduskunnassa. Silti tarvittaisiin muitakin puolueita mukaan. Lipponen kuitenkin korosti, että kaikki vaihtoehdot ovat avoimia.
Vaalikampanjan aikana hän antoi kuitenkin ymmärtää, ettei hänelle maistuisi henkilökohtaisesti ministerinpaikka Jäätteenmäen johtamassa hallituksessa. Henkilökysymyksistä voikin tulla jonkinlaisia hiertämiä, jos SDP ja keskusta ryhtyvät tosissaan kartoittamaan yhteistyön edellytyksiä ja se tapahtuu Jäätteenmäen johdolla.
Jäätteenmäki oli vieläkin vaiteliaampi taktiikastaan. Hän ilmoitti ainoastaan toivovansa, että keskusta olisi eniten paikkoja lisänneenä puolueena mukana seuraavassa hallituksessa. Kaikilla mittareilla mitattuna vaalivoittoon yltäneen keskustan syrjäyttäminen olisikin vaikeaa.
Hallituksen muodostamisen kannalta tärkeintä eivät ole puolueiden saamat prosenttiosuudet, vaan nimenomaan eduskuntapaikat. Uusi perustuslaki antaa eduskuntaryhmien edustajille aiempaa selvemmin sekä neuvottelu- että sopimisvallan hallituksen kokoonpanosta ja ohjelmasta.
Eduskunta valitsee myös pääministerin. Presidentti ei enää ole hallituskysymyksessä aktiivinen ja mahdollisesti jopa omapäinen toimija, vaan hän voi astua esiin reservistä vain asioiden mentyä todelliseen umpisolmuun.
Kaikesta tästä seuraa, että ainakin äänestäjien silmissä vaalien tuloksella pitäisi olla merkitystä hallituksen kokoonpanoon. Samaa ajattelutapaa on ruokkinut myös se, että kaksi suurinta puoluetta ovat mieluusti puhuneet pääministerivaaleista.
Vallan ytimestä on tämän katsantokannan perusteella vaikea syrjäyttää paikkamäärältään suurinta puoluetta varsinkin, jos tämä paalupaikka on saavutettu vaalivoiton kautta. Suurimman puoleen puheenjohtaja pääsee etulyöntiasemaan pohjien selvittelijäksi ja mitä ilmeisemmin myös pääministeriehdokkaaksi.
Kumppanuudesta on
aina pakko sopia
Jos kysymys ei olisi monipuoluejärjestelmään pohjautuvasta politiikasta, vaalien häviäjien hallitustie nousisi yhtä automaattisesti pystyyn. Kysymys on kuitenkin siitä, kuka kelpaa kenen liittolaiseksi.
Vaalikamppailun aikana oli useimmiten esillä kolme erilaista hallitusrunkoa: nykyisenkaltainen pohja, SDP:n ja keskustan punamulta sekä keskustan ja kokoomuksen muodostama porvarihallitus. Kaksi ensimmäistä ovat olleet todennäköisempiä kuin viimeinen.
Väkisin ei hallitukseen pääse voittajakaan, ellei se pysty sopimaan ohjelmasta ja salkkujen jaosta kumppaneiden kanssa. Kakkos- ja kolmossijan puolueet voivat myös klikata ykköspuolueen heti kättelyssä ulos kehästä nakkelemalla yksituumaisesti niskojaan selvittelijälle.
Ennakoitu vaalitulos lupasi nykyiselle hallituspohjalle kahdeksan paikan suuruista tappiota verrattuna eduskunnassa vaalikauden lopulla vallinneeseen tilanteeseen. Hallituspuolueista ainoastaan SDP lisäsi kannatustaan. SDP ja keskusta yltävät nyt yhdessä 108:aan paikkaan. Kokoomuksen kanssa SDP:llä olisi selvästi alle puolet eduskunnan paikoista eli 93 kansanedustajaa.