Kajaani Vanha fraasi kävi toteen, kun viimeinen tuli ensimmäiseksi Kajaanin runoviikon viimeisenä päivänä. Veikko Sinisalo -kilpailun kahdeksasta finalistista vihonviimeisenä esiintynyt 29-vuotias Lari Ylönen sai päähänsä kiertopalkinnon, paperikruunun, kun raati julisti hänet vuoden nuoreksi lausujaksi.
Näin jatkui jo pitkään kestänyt miesten voittoputki, vaikka finaalissa oli yhtä paljon naisia kuin miehiä, ja käytäväkeskustelujen perusteella naisia pidettiin varsin vahvoina, vaikka miestä povattiinkin voittajaksi. Tosin Lari Ylösen nimeä ei juuri mainittu.
Voittajan nimen kuullessaan yleisö ei jaksanut suuremmin riehaantua.
Toisaalta tunnelmaa latisti myös se, että raadin pitkähköksi venynyttä päätöstä odoteltaessa juontajan, näyttelijä Kari Suhosen johdattelemana ehdittiin käydä keskustelu, jonka lopputulos ei kaikkia miellyttänyt.
Onhan useana vuonna juuri tämän kilpailun ratkaisua odoteltaessa käyty keskusteluja siitä, että Vuoden nuoren lausujan kilpailussa voitaisiin valita myös yleisön suosikki samaan tapaan kuin kirjallisuuden Finlandia-palkintoa valittaessa yleisö voi äänestää oman suosikkinsa Varjo-Finlandia -palkinnon voittajaksi.
Keskustelunavaus sai kuitenkin tylyn lopun, sillä tiedoksi saatettiin, että Veikko Sinisalon stipendirahaston hallitus on lausujajäsentensä vaatimuksesta päättänyt, ettei yleisö saa äänestää omaa suosikkiaan ja sillä siisti.
Päätös ei kuitenkaan ole estänyt yleisöä keskustelemasta, ja vaikutti, ettei Kristian Smedsin, Hannu Harjun, Ritva Koivusen, Helka-Maria Kinnusen ja Ulla-Maija Juutilaisen valitsema voittaja ollutkaan yleisön ykkössuosikki.
Keskisuomalainen voittaja
Keuruulaissyntyinen mutta Helsingissä asuva kirjastovirkailija on harrastajalausuja ja -harrastajanäyttelijä, joka kuuluu Helsingin lausujakerhoon ja Karjalaisen näyttämön näyttelijäryhmään.
Ennen Kajaanin voittoaan Lari Ylönen on ehtinyt tänä kesänä päästä Rautalammin lausuntakilpailuissa palkinnoille.
Varsinainen voitto tuli kuitenkin vasta Kajaanista, jossa palkintoon kuuluu oma runoilta seuraavaksi kesäksi. Loppukilvassa ei ollut lainkaan Pohjois-Suomesta kotoisin olevia nuoria lausujia.
Tytöistä Minna Komulainen oli juankoskelainen, Miira Sippola, Sanna-Katriina Heikkilä ja Saara Hedlund helsinkiläisiä. Loppukilpailun muut kolme poikaa, Mikko Lauronen, Riku Kemppinen ja Martin Bahne, tulivat Tuupovaarasta, Vantaalta ja Kaarinasta.
Sali tuotti vaikeuksia
Koska Kajaanin teatteritalo on tällä hetkellä sähköremontissa, ei kilpailua kuten mitään muutakaan tämänkesäistä ohjelmistoa ole voitu viedä sinne.
Niinpä raadin puheenjohtaja Helka-Maria Kinnunen mainitsikin salin tuottaneen kilpailijoille ongelmia. Tämä tulkittiin yleisesti niin, ettei kaikkien puhe kuulunut kaikkialle saliin.
Voittaja esitti ohjelmistonsa varsin eleettömästi ja piti linjansa loppuun saakka: Mitään tuuletuksia tältä hillitysti käyttäytyvältä nuorukaiselta oli turha odottaa.
Voittaja tulkitsi mm. runoviikon aikana unohduksesta kaivettua Lasse Heikkilää sekä Jules Supervielleä, Fernando Pessoaa, Pentti Saarikoskea, Yves Bonnefoyta ja Dylan Thomasia. Pakollisista hän oli valinnut Aale Tynnin Balladin runouden merkityksellisyydestä sekä Sandor Csoòrin Ihmiset, oksat.
Paljasjalkalausujat eivät pärjänneet
Siinä vaiheessa, kun kolme ensimmäistä kilpailijaa oli käynyt lausumassa oman kaksikymmenminuuttisensa, yhdelläkään ei ollut kenkiä jalassaan. Paljasjalkalausujat eivät kuitenkaan menestyneet, sillä Lari Ylönen vei osuutensa kengät jalassa rekvisiittanaan lausujien kautta maan rakastama huonekalu, tuoli.
Tuolin lisäksi kilpailun aikana ehdittiin lavalla nähdä mm. juoksuradan este, akvaario ja sininen muovilaatikko.
Paljasjalkatytöt pysyivät niukimmilla linjoilla: he uskaltautuivat lavalle ilman ainuttakaan esinettä, johon olisivat voineet turvautua.
Sinisalo edelleen sairaalassa
Kilpailun isähahmo Veikko Sinisalo, jolla olisi ollut esiintymisiäkin runoviikolla, on ollut tämän viikon sairaalassa keuhkoputken tulehduksen vuoksi.
Hänen äänensä kuitenkin kuultiin, kun nauhoitettu tervehdys esitettiin tulosten julkistamisen yhteydessä.
Taiteellinen johtaja Antti Virmavirta oli festivaalien loppupäivänä onnellinen mutta uupunut mies, sillä runoviikon tavoitteet ylittyivät.
Kovin tarkaksi taiteellinen johtaja ei kuitenkaan heittäytynyt: Sen hän tiesi, että kävijöitä kertyi joka tapauksessa enemmän kuin viime vuonna, jolloin yleisöä oli 7 000 henkeä.
Kantaaottavuus jatkuu
Ensi vuodeksi Virmavirta sanoo toivovansa festivaalista ainakin päivää pitempää. Nykyään se on viisipäiväinen. Ensi vuoden teeman hän kaavaili suuntautuvan lähinnä kantaaottavuuteen, koska kantaaottavuus on saanut tänä vuonna kiitosta.