Pohjois-Irlannin alueparlamenttivaalit osoittavat selvästi, että kansa haluaa jo vuosikausia sitten luvatun itsehallinnon toimivan. Äänestysprosentti nousi tavanomaista korkeammaksi ja lisäksi monet itsehallinnon vastustajina tunnetut poliitikot eivät saaneet edustajanpaikkaa.
Maakunnan kahtiajakoa protestantteihin ja vähemmistönä oleviin katolisiin vaalit eivät tietenkään poistaneet. Ajatus radikaalin protestanttipuolueen DUP:n johtajasta Ian Paisleystä maakunnan ensimmäisenä ministerinä ja entisestä IRA-terroristista, nykyisestä Sinn Fein-puolueen kakkosmiehestä Martin McGuinnessistä hänen varamiehenään ei kuitenkaan enää ole utopistinen.
Vaalien voittajiksi nousivat keskiviikkona juuri DUP ja Sinn Fein, jotka yhdessä muodostaisivat alueparlamentin selvän enemmistön. Eilen ääntenlaskun ollessa vielä kesken DUP:lle ennakoitiin 30 prosentin osuutta annetuista äänistä ja Sinn Feinille 26 prosenttia.
Alueparlamentin säännöt vaativat, että valta jaetaan sekä katolisia että protestantteja edustavien puolueiden kesken. Pohjois-Irlannin rauhansopimuksessa sovittiin myös yhteisparlamentista, joka ei kuitenkaan ole onnistunut toimimaan kuin lyhyitä aikoja.
Nyt Pohjois-Irlannilla on viimeinen tilaisuus ottaa aluehallinto omiin käsiinsä.
Pohjois-Irlannin alueparlamentilla olisi valtaa etenkin arkisissa kysymyksissä, kuten vesimaksujen, terveyspalvelujen ja koulutuksen järjestämisessä. Niiden osalta pääpuolueilla ei ole suuria näkemyseroja.
Vaalien alla kansa kyseli ehdokkailta aikaisempaa enemmän heidän kantojaan näihin arkisiin asioihin.
Silti uusi parlamentti syntyy tai haudataan vanhojen ikiaikaisten riitojen perusteella.
Protestanttinen DUP ei luota Sinn Feiniin, jolla oli vuosikymmeniä suora kytkös Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA:han. Paisleyn mielestä Sinn Fein voi koska tahansa palata vanhoihin pahoihin tapoihinsa.
Sinn Fein ja IRA ovat kuitenkin jo julistaneet aseiden aikakauden olevan takanapäin. IRA on luopunut ainakin suurimmasta osasta aseistaan. Tammikuussa Sinn Fein antoi tukensa myös Pohjois-Irlannin omalle poliisille, joka on perinteisesti ollut katolisten silmissä vihollinen.
Paisleyn on vaikea löytää Sinn Feinin nykyisestä virallisesta politiikasta mitään, minkä takia hänen puolueensa ei voisi istua yhteishallitukseen. Uusin keino yhteistyön jarruttamiseen on kuitenkin löytynyt rahasta.
Paisley vaatii Lontoolta Pohjois-Irlannin tukipakettia, jossa yksi olennainen osa olisi yritysverotuksen alentaminen. Hänen mielestään alueparlamentin perustamisessa ei ole mitään järkeä, jos se ei saa kunnollisia taloudellisia toimintaedellytyksiä.
Kaikki Pohjois-Irlannin puolueet haluavat yritysverojen alentamista brittiläiseltä tasolta irlantilaiselle tasolle, jotta saaren pohjoisosa voisi kilpailla eteläosan kanssa ulkomaisista investoinneista.
Huolimatta brittiläismielisen DUP:n vaalivoitosta Irlannin saari toimii nyt yhtenäisemmin kuin koskaan. Tieyhteydet paranevat, työmarkkinat yhtenäistyvät ja kännykkäoperaattorikin kohtelevat pian koko saarta kuin yhtä valtiota.
Pohjois-Irlannin protestanttienkin silmissä eteläinen tasavalta on rikastuessaan muuttunut entistä miellyttävämmäksi naapuriksi.
Nykyisin Irlannin tasavallan kansantulo henkeä kohti on huomattavasti korkeampi kuin Pohjois-Irlannin ja pohjoisesta matkataan etelään töihin.