Oululaisen työkalukaupan esitteessä mainostettiin lippalakkiin kiinnitettävää valoa. Baseball-lakin lipassa valaisee yhdeksän ledin rivi. Lamppu pysyy nipsuilla kiinni kovassakin päänpyörityksessä.
Lippalakin reunavalo on mitä tervetullein kapine. Se osoittaa valmistajamaan ymmärtävän merkityksensä maailmassa. Laite on tehty Kiinassa.
Koukkuseläksi iän painosta kupertuva Eurooppa näkee kiinalaisessa valossa lukea, parsia sukkaa ja katsella hoitokodin ikkunasta ulos.
Kiinan nousu talousmahdiksi on tuntunut nopealta. Vielä äsken maa taapersi Maon vetämänä pitkää marssiaan kulttuurivallankumouksen kumiteräsaappaissa.
Kiina valmisti punaisia kirjoja, valkoisia riisivalaisimia sekä tonnikalapurkeista puristettuja leikkiautoja.
Talonmies moitti teräsruuvia äänekkäästi kiinalaiseksi, jos siitä muljahti kierre kesken väännön.
TänäänKiinan kansantasavalta rahoittaa Yhdysvaltoja ja ostelee Euroopasta valtionvelkakirjoja.
Kestävistä helmapelleistään kuuluisaksi tullut Volvo on muuten kiinalainen auto.
Joku viisas kulttuuriantropologi on ollut näkevinään, että länsimaat joutuvat pian hätää kärsimään tämän voimistuvan mahdin edessä.
Todellisuutta mestarillisesti tiivistävässä piirrossarjassa Simpsoneissa CIA:n kerrottiin tarkoittavan Chinese Intelligence in Americaa.
Se on varmaa, että Kiina tekee meistä vientikohteensa. Itä toimittaa lännen asukkaille vaateparsiin kiinnitettäviä led-laitteita. Muun muassa.
Kiinan ei tarvitse pullistella ydinaseilla tai näytellä viidakon reunasta hampaitaan. Sillä on rahalla saatua vaikutusvaltaa.
Valuuttavaranto onkin todella suuri, jättimäinen lompakollinen dollareita. Kiina voisi huoletta pujauttaa jokaisen maailman ihmisen rintataskuun viisisatasen ja taputtaa päälle.
Pekingin voimasta kertoo kritiikin vaimeneminen. Barack Obama ei tohtinut ottaa ihmisoikeusloukkauksia esille tavatessaan Kiinan johtajan Hu Jintaon omalla maaperällään Yhdysvalloissa. Moraaliselle selkärangalle ei nyt vaan ollut oikea hetki.
Kauppa on ihmisoikeuksia tärkeämpää. Moni valtio jäi Kiinan kehotuksesta pois toisinajattelija Liu Xiaobon Nobel-juhlasta. Eikä Kiina päästänyt Norjaan Liutakaan.
Euroopanunioni on hellinyt perusajatuksenaan markkinatalouden ja demokratian järkähtämätöntä liittoa.
EU:ssa markkinatalouden mekanismit suunniteltiin auraamaan tietä liberaalille demokratialle. Kansalaisilla olisi valinnanvapautta, markkinoilla taito löytää paras taloudellinen teho.
Kiina on osoittanut unelman hötöksi. Kapitalismin ja tiukkailmeisen kommunistisen keskusjohtoisuuden malli tuo tulosta nopeammin ja runsaammin.
Raha pyörii ja poikii, kun kasvua eivät haittaa turhat säädökset, kuten työntekijöiden perusoikeudet, tehtaiden turvallisuus, lehdistönvapaus tai ympäristönsuojelu.
Kapitalismin ja kommunismin liitto on loksauttanut monelta leuan solisluuhun. Äskenhän nämä kaksi vihasivat toisiaan.
Inho on vaihtunut huumaavaksi lemmeksi. Petikumppanuudesta seuraa länsimaisen demokratian kuppatauti. Ainakin jos ajattelijaa on uskominen.
Slovenialainen filosofi Slavoj Zizek on huomauttanut, että Euroopassa 1989 alkanut kehitys vapaampiin oloihin saattaa olla välivaihe.
Markkinatalous ei istuta demokratiaa Kiinaan, kuten olemme toivoneet, vaan käykin päinvastoin. Kapitalismi-kommunismin voittokulku kääntää länttä kohti autoritääristä komentoa. Alkaisi paluu pimeään.
Zizekin mukaan Kiina on noussut maailmanvallaksi juuri diktatuurinsa ansiosta - ei siitä huolimatta.