Kreikasta on viime vuosina kuultu enimmäkseen huonoja ja vielä huonompia uutisia. Sopu kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostamisesta on vaihteeksi merkki paremmasta.
Ennusmerkit eivät ole kehuttavat. Koalitiohallitukseen ensimmäistä kertaa menevät sosialistinen Pasok ja konservatiivinen Uusi Demokratia ovat tähän asti tapelleet kuin kissa ja koira. Kreikassa on totuttu yhden puolueen enemmistöhallituksiin. Nyt pääpuolueiden on pakko yrittää yhdessä, koska kokoomushallitus on Kreikan viimeinen mahdollisuus.
EKP:n entisen varajohtajan Lukas Papademosin johtamalla uudella hallituksella on yksi tehtävä ylitse muiden: sen on ajettava läpi uusi hevoskuuri, jotta EU:n huippukokouksessa lokakuun lopulla sovitut ehdot täyttyisivät. Muutoin Kreikkaa uhkaa konkurssi jo joulukuun puolivälissä.
Urakka voi olla tehtävissä vielä nykyisessä parlamentissa, jossa pääpuolueilla on vahva enemmistö. Eri asia on, mitä Kreikan katu vastaa. Poliitikot ovat menettäneet uskottavuutensa lopullisen tuntuisesti. On hyvin mahdollista, että poliittiset äärilaidat vahvistuvat vaaleissa, mikä voi johtaa uusiin vaikeuksiin.
Kreikka on ollut viime päivät yllättävänkin rauhallinen. Onko se vain tyyntä myrskyn edellä?
Huolta herättää ensi viikon torstai. Tuolloin vietetään 38 vuoden takaisten tapahtumien muistopäivää. Opiskelijat osoittivat 17. marraskuuta 1973 mieltään sotilasjunttaa vastaan. Juntta murskasi mielenosoituksen ja tappoi useita opiskelijoita. Tässä tilanteessa muistopäivään liittyy normaalia suurempi latinki.
Kreikan kriisi huipentuu ironisesti ajankohtaan, jolloin maan liittymisestä Euroopan unioniin on kulunut tasan 30 vuotta. Suomea jäsenyysneuvotteluissa simputtaneesta Kreikasta on tullut unionin huutolaispoika. Kreikan asemaa voi hivenen helpottaa se, että julkinen huomio kohdistuu nyt entistä enemmän Italiaan.
Uuden hallituksen on runnottava läpi uusi hevoskuuri. Muuten Kreikalle ei anneta 110 miljardin euron kuudetta, kahdeksan miljardin lainaerää. Kreikka on esimerkiksi jo nostanut eläkeikää kahdella vuodella 65 vuoteen ja leikannut kuntien määrää yli tuhannesta reiluun 300:aan ajassa ja tavalla, jota voi vain ihmetellen verrata Suomen puuhasteluihin samoissa asioissa.
Tämä ei kuitenkaan riitä, ja uudella hallituksella on rutkasti tekemistä etenkin valtionyhtiöiden takkuisesti edenneessä yksityistämisessä.
Koalitiohallituksella ei ole paljon elinpäiviä, joiden aikana sen pitää saada EU:n kanssa sovitut toimet hyvälle alulle. Uudet vaalit on määrä pitää helmikuun lopulla. Sitä ennen pitäisi "likainen työ" saada enemmän tai vähemmän tehdyksi.
Kansallisen yhtenäisyyden hallituksen menestyksestä riippuu, pystyvätkö Pasok ja Uusi Demokratia pysyvämpään hallitusyhteistyöhön vielä vaalien jälkeenkin. Jos ne menestyvät vaaleissa huonosti, tulevaisuus olisi vieläkin arvaamattomampi.