Reilussa kahdessa kolmesta Oulun läänin kunnasta on nuorisovaltuusto. Valtuustokauden vaihtuessa kymmenkunta uutta kuntaa sai parlamentin. Uutena valtuusto tuli muun muassa Kiiminkiin, Muhokselle, Iihin, Yli-Iihin, Ruukkiin ja Kärsämäelle.
Läänin pääkaupunki Oulun loistaa poissaolollaan valtuustolistasta. Sellainen puuttuu myös esimerkiksi useasta Siikajokilaakson kunnasta.
Yleisimmin valtuustot valitaan vaaleilla, mutta esimerkiksi Kajaanissa nuoret valitsivat parlamentaarikot kokouksessa ilman yleisiä vaaleja.
Osassa kuntia parlamenteille on varattu pieni määräraha, mutta usein ne joutuvat tyytymään ainoastaan esitysten tekoon.
Kiimingissä valtuusto aloitti syksyllä
Nuorisovaltuustoilla on paljon kasvattavia tehtäviä. Enää ei ole kunnissa liikuntalautakunnan varajäsenen paikkoja, joissa voi aloittaa kunnallispolitiikka.
Nuorisotoimentarkastaja Tuula Lehmusvuori Oulun lääninhallituksesta korostaa, että nuorilla pitäisi olla käytettävissä määrärahaa. "Valtuuston pitää olla nuorten oma juttu", Lehmusvuori sanoo.
Menestys edellyttää myös, että päättäjät ja virkamiehet avustavat tarpeen mukaan ja osallistuvat valmisteluun. Usein tehdään myös se virhe, että vanhemmat ovat liian aktiivisia ja omivat nuorten kehittämät ideat itselleen liian aikaisin.
"Nyt tähän oli tilaus. Halusimme, että nuoret pääsevät vaikuttamaan," erityisnuorisotyöntekijä Pasi Karvonen Kiimingistä sanoo.
Kunnassa halutaan antaa nuorille viesti siitä, että he voivat vaikuttaa.
Kiimingin nuorisovaltuustolla on oma 5 000 euron määräraha.
Alku näyttää lupaavalta "Vaalit osoittivat, että tarvetta parlamentille on. Äänestysprosentti nousi paljon korkeammaksi kuin oikeissa kunnallisvaaleissa", Karvonen kertoo.
Oulu etsii
omaa malliaan
Pulkkilassa kysyttiin nuorison mielipidettä valtuustosta viime syksynä.
"Nuorisovaltuustoa haluttiin, mutta vain yksi oli halukas osallistumaan", vapaa-aikasihteeri Jarmo Saarela valittaa.
Ensi syksynä kysely uusitaan. "Jos halukkuutta osallistumiseen on, valtuusto perustetaan."
Pulkkilassa on nuoriso maalannut ja kalustanut nuorisotilat. "Tämä on ollut meidän nuorisovaltuustomme, vaikka emme sitä ihan sillä nimellä kutsukaan", Saarela sanoo.
Pohjoisen veturissa Oulussa ei ole nuorisovaltuustoa. Jo vuonna 1998 tehtiin ensimmäiset esitykset nuorisovaltuuston perustamisesta, mutta aloite toi vesiperän. Sen jälkeen asiasta on tehty tuloksetta ainakin kolme aloitetta.
Tammikuun lopussa kaupunginhallitus käsitteli nuorisoasiain lautakunnan entisen puheenjohtajan Satu Haapasen (vihr.) esitystä nuorten vaikutusmahdollisuuksien edistämisestä. Se perustuu alueelliseen toimintamalliin.
"Oulu on liian iso yhdelle nuorisovaltuustolle. Etsimme omaa Oulun mallia", kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuija Pohjola (sd.)sanoo.
Malli perustuu muun muassa alueellisiin tulevaisuusverstaisiin, joihin lapset ja nuoret voivat osallistua. Niihin on kokeiluluontoisesti osoitettu rahaa alueellisista toimintarahoista.
"Ootetaan vähän aikaa. Hieno asia, sitä pitää vielä työstää, miten lapset ja nuoret olisivat parhaiten mukana", Pohjola sanoo.