Yli valtioiden rajojen ulottuvilla sähkömarkkinoilla sateet painavat hintavaa'assa paljon. Fennoskandian kuiva kesä nosti sähkön tukkuhintaa 40 prosentilla.
Sähköenergian hinta saattaa tulevaisuudessa laskeakin, mutta sähkölaskun kokonaissumma ei. Sen takaavat siirtoverkon mittavat investoinnit, jotka takaavat siirtohintojen jatkuvan nousun.
Johtaja Antti Paananen Energiavirastosta sanoo, että vaikka sähkön hinta riippuu lukuisista seikoista, naapurimaiden vesitilanne on hintamuuttujista suurin.
Suomessa vedellä tuotetaan viitisentoista prosenttia sähköstä, Norjassa lähes sata ja Ruotsissakin puolet.
– Vesivarojen vaikutus sähkön hintaan on niin suuri, ettei sähkön hinnan muutoksia tälle vuodelle voi vielä mitenkään ennustaa luotettavasti.
Suomalaisen kuluttajan sähkölaskuun viime vuosi toi noin 10 prosentin korotuksen. Sähkölämmittäjän lasku nousi keskimäärin 260 euroa, muilla kotitalouksilla vajaan satasen.
Osansa kallistuvaan sähköön tuovat myös kaasun ja kivihiilen hinta. Kysynnän ja tarjonnan laki näkyy esimerkiksi niin, että kivihiilen kallistuessa saksalaiset ostavat mielellään vesivoimalla tuotettua sähköä Pohjoismaista, ja tukkusähkömme hinta nousee.
Lakiin kirjattu, aikaisempaa tiukempi sähkövarmuusvaatimus on yksi syy siihen, että sähköverkkoon investoidaan vuoteen 2036 mennessä liki 10 miljardia euroa. Säävarman verkon rakentaminen jatkuu, mutta kaksi kolmasosaa kustannuksista tulee nykyisen toimitusvarmuuden ylläpitämisestä.
Sähkö riittää, jos ei satu isoja häiriöitä
Energiavirasto arvioi, että sähköteho riittää Suomessa myös kuluvan talven huippukulutuksen aikana, jos sähkön tuotannossa ja siirtoyhteyksissä muihin maihin ei satu merkittäviä häiriöitä.
Marginaalit eivät ole suuria, joten tehovaje on mahdollinen, jos samanaikaisesti sattuu useita isoja vikoja.
Hetkellisestä riittämättömyydestä johtuva tilanne on Energiaviraston mukaan hallittavissa.
Tulevina vuosina toimitusvarmuudelle asettavat haasteita sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten väheneminen ja heikosti säädettävän kapasiteetin lisääntyminen.
Sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainoa turvaavat tehoreservilaitokset, jotka ovat 12 tunnin valmiudessa joulukuun alusta helmikuun loppuun.
Tehoreservilaitosten kapasiteetti on 729 megawattia.
Energiavirasto arvioi, että kovan pakkasen aikaan kulutushuippu saattaa olla 15 200 megawattia.
Kotimaista tuotantokapasiteettia on käytettävissä 12 000 megawattia, joten tuontia tarvitaan 3 200 megawattia ja enemmän, jos kaikki kotimainen kapasiteetti ei ole käytössä.
Nykyiset siirtoyhteydet mahdollistavat 5 200 megawatin tuonnin naapurimaista Suomeen.
Tällä viikolla sähkönkulutus nousi talven huippulukemaan eli 14 374 megawattiin tiistaina kello 8–9.
Sähköä tuotiin huippukulutuksen aikaan naapurimaista 3 700 megawattia.
Kotimaista voimalaitoskapasiteettia oli käyttämättä 700 megawattia eikä tehoreserviä vielä käytetty.
Sähkön tuotannossa ei tapahtunut viime vuonna oleellisia muutoksia.
Uusiutuvien energialähteiden osuus Suomen sähköntuotannosta on noin 47 prosenttia.
Suomessa käytettiin viime vuonna 87 terawattituntia sähköä, eli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuona.
Noin 20 terawattituntia suomalaisten käyttämästä sähköstä tuodaan naapurimaista.
Teollisuus käytti sähköstä 47 prosenttia.
Kun Olkiluoto 3 -ydinvoimala valmistuu näillä näkymin vuoden 2020 alussa, tuotantokapasiteettia saadaan lisää 1 600 megawattia.