Oulu Anna-Liisa Tuutun tuntevat ihmiset tietävät, mihin talja-ammunnan EM-finaali saksalaista Petra Dortmundia vastaan ratkesi.
"Siihen, että Anna-Liisa on aina tuollainen viilipytty", joukkuetoveri Sirkka Sokka-Matikainen tiesi.
Tuuttu oli yhtä rauhallinen ennen kisaa, ammunnan aikana ja kisan jälkeen. Edes kultamitali tai Jari Haaviston tarjoama samppanjakylpy eivät saaneet Tuuttua riehaantumaan. Viilipyttymäisyydestä oli erityinen hyöty lauantain finaalissa, koska tuuliolosuhteet olivat erittäin vaikeat.
Tuuttu kukisti Dortmundin Raksilan tuulenpyörteissä selvästi 105-96-pistein.
"Hattu meinasi lähteä päästä", Tuuttu kuvaili tuulioloja.
Dortmund aloitti ensimmäisen sarjan suomalaista paremmin, mutta kolmessa viimeisessä sarjassa naisten paremmuudesta ei jäänyt epäselvyyttä.
"Kova tuuli ei aiheuttanut minulle mitään ylimääräisiä paineita, koska täällä on tuullut aikaisemminkin paljon. Oli kuitenkin pieni arvoitus, mihin tähdätä", viime EM-kisoissa viidenneksi sijoittunut Tuuttu totesi.
Tuutun levollisuus kantoi hänet eteenpäin koko kisojen ajan. Karsintakilpailun neljäs sija ennakoi jo hyvää ja Raksilaan siirryttäessä hän osoitti olevansa kultamitalin arvoinen.
"En oikeastaan jännittänyt ollenkaan koko kisojen aikana. Ehkä joukkuekilpailun ensimmäinen nuolisarja oli kaikista jännittävin, koska en ole ennen ollut siinä tilanteessa", kultamitalisti kertoi.
Kuivaniemessä
rauhoittumassa
Tuutun erinomainen kisavire löytyi tutuista kotimaisemista Kuivaniemestä. 18-vuotiaana kotoaan pois muuttanut Tuuttu ajoi koko viikon ajan 70 kilometrin siivun kaksi kertaa päivässä.
"Siitä oli varmasti hyötyä: pystyin nollaamaan tilanteen joka ilta. En ajatellut esimerkiksi eilen illalla tämän päivän kisoja ollenkaan", Tuuttu huomautti.
Mestaruuden pohjatyö on aloitettu tähtäinjousella jo 16 vuotta sitten. Yhdeksän ja puoli vuotta sitten Tuuttu siirtyi taljajouseen, kun tähtäinpuolen menestys ei noussut odotetuksi. Ratkaiseva liikku kohti EM-kultaa otettiin kuitenkin tänä keväänä.
"Otin uudet nuolet käyttöön. Vaihdoin kaliiberin ja sulat. Siitä oli valtava hyöty."
Puolivälierässä Tuuttu kukisti Venäjän Oktyabrina Bolotovan 111-104. Välierässä suomalainen voitti Italian Giorgia Solaton niukasti 109-107.
Suomen valmentaja Seppo Kankaanpää varmistui Tuutun finaalivoitosta kolmannen sarjan alussa, kun Dortmund ampui viitosen.
"Katselin heti, että nämä tuuliolot ovat hänen tekniikalleen liian mahdottomat. Hänen voimansa eivät yksinkertaisesti riittäneet. Anna-Liisan sen sijaan onnistui säilyttää tasonsa koko päivän", Kankaanpää riemuitsi.
Sokka-Matikainen
putosi Solatolle
Karsintakierroksen parhaan tuloksen viikolla ampunut Sirkka Sokka-Matikainen jäi mitaliotteluista noin 15 millin päähän. Sokka-Matikainen joutui Solaton kanssa puolivälierissä uusintaan ja hävisi sen pisteellä.
Sokka-Matikainen ampui uusinnassa vahvan yhdeksikön, kun taas italialainen onnistui osumaan niukasti kympin puolelle.
Sokka-Matikaisen voitto olisi tiennyt täysin suomalaista välierää.
"Laitetaanko Suomen lippu piiloon, no, ei laiteta", Sokka-Matikainen kysyi ja vastasi kisan jälkeen.
Viime vuonna MM-pronssia voittanutta vantaalaista putoaminen tietenkin harmitti, mutta Sokka-Matikaisen ammunta ei missään vaiheessa sujunut Raksilan pesäpallostadionilla odotusten mukaisesti. Solatoa vastaan Sokka-Matikainen ampui 12 nuolella 104 pistettä.
"Ammunta meni todella alakanttiin, mutta olosuhteet olivat vaikeat. Tuuli oli kova ja liput takana elivät koko ajan. Italialainen osasi ampua tuulessa paremmin", suomalainen näki.
Sokka-Matikainen on kuitenkin vakiinnuttanut paikkansa maailman parhaiden joukossa ja perjantaina saatu joukkuehopea lämmitti henkilökohtaisen kisan pettymystä.
"Mitaliin olen tosi tyytyväinen ja Anna-Liisa tuo vielä toisen meille. Suomen kansallisissa kisoissa Anna-Liisa on voittanut varmaan 80 prosenttia meidän kohtaamisistamme: hän on paljon tasaisempi ampuja. Nyt pidän viikon verran jousta kotelossa", järjestelmäasiantuntijana työskentelevä Sokka-Matikainen suunnitteli.