Viileys vii­vyt­tää tou­ko­töi­tä

KalevaOulainen Lokkiparvi kirkuu riemuissaan.

Pekka Heiskan karhittu vehnäpelto ehti saada siemenetkin viikonloppuna. Seuraavaksi on kauramaiden vuoro ja viimeiseksi maahan laitetaan ohra.
Pekka Heiskan karhittu vehnäpelto ehti saada siemenetkin viikonloppuna. Seuraavaksi on kauramaiden vuoro ja viimeiseksi maahan laitetaan ohra.

Oulainen Lokkiparvi kirkuu riemuissaan. Syy: traktorit ovat ilmestyneet pelloille ainakin Oulun läänin eteläosissa. Traktorien paluu tietää lokeille kissanpäiviä. Käännetystä pellosta voi napsia vatsansa täyteen kastematoja.

Riemua, mutta myös työtä, riittää viljelijöilläkin. Odotuksen piina päättyy, kun toukotyöt alkavat. Lietettä on ajettu peltoon jo tovi. Vaikka sää on ollut vielä vähän viileä, maitakin on karhittu ja hätäisimmät laittoivat ensimmäiset siemenet peltoon alkuviikosta.

Viikon loppupuoli oli suhteellisen sateetonta, ja se innosti lisää viljelijöitä kylvötöihin.

Ensimmäisenä kylvetään perinteisesti kaura, mutta myös vehnä pitkän kasvuajan viljana on syytä saada peltoon pian. Ohran aika on vasta maan lämmettyä kunnolla. "Kun säätiedotus lupasi viikonlopuksi poutaa, ajattelin kylvää vehnän alta pois. Ensi viikon sääennuste lupaa taas kylmenevää ja räntäsadetta. Kylvöhommat lähtisivät täysillä liikkeelle, kun olisi vähän lämmintä", oulaistelainen maanviljelijä Pekka Heiska sanoo.

Heiska on viljellyt kolmena vuotena vehnää, tänä vuonna reilun kymmenen hehtaarin alalla. Saman verran Heiska viljelee kauraa. Ohraa on eniten: yli 40 hehtaaria.

Ensimmäisiä kylväjiä ovat yleensä suurten tilojen viljelijät. Kun peltoja on paljon, kylvettävääkin riittää. Pellolle lähdetään heti säiden salliessa, että työt ehditään tehdä.

Ajoissa tehty kylvö helpottaa vuoden toista työhuippua syksyllä. Silloin on puintien aika. "Minä suosin aikaista kylvöä, jos säät antavat periksi. Mikäli kylväminen menee kovin paljon kesäkuun puolelle, saattaa syksyllä tulla ongelmia hallan kanssa. Mitä myöhemmäksi syksyä mennään, sitä vähemmän poutapäiviä yleensä on", Heiska toteaa.

Heiskan arvion mukaan toukokuun tilanne näyttää nyt jokseenkin samalta kuin viime vuonna. "Toukokuun alkupuoli oli silloin hyvä kuten nytkin. Sitten tuli pidempi sadejakso. Nyt ollaan suunnilleen aikataulussa, mutta toivottavasti ensi viikko ei mene kokonaan poissa pelloilta. Ilma saisi lämmetä kunnolla, sillä maassa on kosteutta."



Ennusteista
pelivaraa


Sopivaa säätä ei saa tilaamalla eikä toivomalla, vaan on otettava vastaan mitä milloinkin on tarjolla.

Takavuosista tarkentuneet sääennustukset ovat viljelijälle tarpeellinen apu. "Ilmat ovat aina sellaiset kuin ovat. Jos on sateinen vuosi, minkäpä sille voi. Onneksi sääennustukset alkavat olla melko tarkkoja. Esimerkiksi viikon sään avulla saa vähän pelivaraa ja voi järjestellä tekemisiään", Pekka Heiska tuumaa.

Viime vuosien säät ovat olleet monella lailla ääripäitä. Kulunut talvi oli hyvin leuto ja vähäluminen, edellinen kesä kovin sateinen ja sitä edellinen kesä rutikuiva.

"Ääripäitä tuntuu riittävän. Viime kesä oli esimerkiksi liian sateinen. Liiat sateet näkyvät satotasossa ja laatu tahtoo kärsiä. Tällä alueella maat ovat yleensä sellaisia, että kuivanakin kesänä tulee normaali sato. Hiekkaisilla mailla kärsitään silloin enemmän", Heiska valottaa.

Hyvän ja laadukkaan sadon lisäksi Heiskalla on toinenkin syksyyn liittyvä toivomus. "Puimaan pitäisi päästä jo hyvän matkaa elokuun puolella."

Ilmoita asiavirheestä