Kukkein kesä ja sen kärpäset on lähes ohitettu. Silti useat erilaiset hyönteislajit aiheuttavat yhä ihmisille paukamia ja muita allergisia reaktioita niin ulkona kuin sisätiloissa.
Valtaosa Suomessa elävien hyönteisten pistoista ja puremista on vaarattomia. Poikkeuksen tekevät punkit ja ampiaiset sekä mehiläiset, jos pistot osuvat suun, nielun tai kaulan alueelle.
Oulun eläinmuseosta eläkkeelle siirtyneen tutkijan Juhani Itämiehen mukaan kulunut kesä on osoittautunut punkeille otolliseksi, sillä nämä hyönteiset viihtyvät kosteassa ja viileässä säässä.
Punkkiaika jatkuu syys-lokakuulle, jos sää pysyy 5-7 asteen tienoilla. Laji selviytyy lyhytaikaisista yöpakkasista.
Oulun yliopistollisen sairaalaan mikrolaboratorion kirjaamien borrelioosi-tapausten määrä on pysynyt samalla tasolla edellisvuosiin verrattuna. Tammikuun ja heinäkuun välisenä aikana OYS löysi 32 tapausta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella.
Kansanterveyslaitoksen mukaan borrelioosi-tapauksia on kirjattu tänä vuonna maanlaajuisesti 463 kappaletta.
Tuiran kesäpäivystyksen tietoon ei ole ilmaantunut tänä kesänä lainkaan ampiaisten tai mehiläisten aiheuttamia vaaratilanteita.
Hirvikärpästen levittämistä verisairauksista tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Hirvikärpänen ei ole ihmiselle vaarallinen, mutta kylläkin kiusallinen. Sen puremat voivat aiheuttaa tulehduksia ja ihottumaa allergikoille.
Hirvikärpästen kuoriutumista viileä kesäsää myöhästyttänee muutamalla viikolla Oulun alueella.
Näillä näkymin hirvikärpäset ilmestyvät Oulun metsiin elo-syyskuun vaihteessa, jolloin kannan huippu ajoittunee syyskuun puoliväliin.
Jos elokuu lämpenee huomattavasti, voivat hyönteiset kuitenkin kuoriutua välittömästi. Yleensä hirvikärpäset kuoriutuvat Oulun korkeudella elokuun puolivälissä.
Tutkijat eivät pysty arvioimaan ennakkoon kannan kokoa tai sitä, leviääkö laji yhä pohjoisemmaksi.
Pohjoisimmat havainnot on viime vuosina kerätty hirvistä Ranualta ja Tervolasta. Pudasjärveltä hirvikärpäsiä on löydetty poroista, mutta ihmisille ne eivät tiedettävästi ole aiheutuneet vaivaa vähäisen määränsä vuoksi.
Kesän viileys ja kosteus ovat taanneet hyvät kasvuolosuhteet myöhäisten sääskilajien toukille. Pohjois-Suomeen on viime viikkoina levinnyt joukko ärhäköitä verenimijöitä, joiden pisto aiheuttaa monille normaalia voimakkaampia iho-oireita.
Itämies arvioi kiusanhengen kuuluvan tuntomerkkien perusteella aedes cinereus -sääskilajiin. Lajin yksilöt pääsevät yllättämään uhrinsa, sillä ne pistävät heti iholle istuttuaan ja lentävät miltei äänettöminä.
"Hyttysen inisevä ääni kuuluu sen siivistä. Joidenkin yksilöiden siivet värisevät taajuudella, jota ihmiskorva ei kykene kuulemaan", kertoo Oulun yliopiston tutkija Panu Välimäki.
Tuiran kesäpäivystykseen ei hyönteisten pistojen tai puremien vuoksi ilmoittauduta yhtä hanakasti kuin aiempina kesinä.
"Ihmiset ovat selvästi valveutuneita ja ovat lukenee itsehoito-ohjeet. Moni muistaa ottaa mökkireissuille mukaan tarvittavat lääkkeet. Puhelinneuvontaan tulee useita puheluita, joissa varmistetaan, onko hoito osattu antaa oikein" kertoo Tuiran kesäpäivystyksen vastaava lääkäri Leila Mikkilä.
Niin hyttysten, mäkäräisten kuin paarmojen aiheuttamiin iho-oireisiin riittää hoidoksi hydrokortisoni ja antihistamiini, mutta esimerkiksi ampiaisen pistoa kannattaa hoitaa kyypakkauksella.
Punkin purtua vastaanotolle pitää hakeutua, jos pureman ympärille kehittyy punainen, rengasmainen ihottuma tai jos punkkia ei ole saatu poistettua kokonaan.