Kuntatyönantajan hoitohenkilöstölle tekemä uusi palkkatarjous jäi keskiviikkona alan työntekijäliittojen Tehyn ja Superin harkintaan. Aikaa antaa vastaus on lokakuun alkuun, mutta ensikommentit eivät vaikuttaneet lupaavilta sovun syntymistä ajatellen. Palkankorotusten kohdennusten pieni muutos ja 270 euron "jouluraha" eivät riitä, Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola kertoi. Yhtä nihkeä oli Superin puheenjohtaja Juhani Palomäki.
Vaikka työnantajan tarjousta on luonnehdittu "vihoviimeiseksi" ja "äärirajoille viritetyksi", työntekijäliitot arvioivat, että parempaan voidaan sittenkin päästä, jos ei muuten niin lakon avulla. Se onkin nyt pari askelta lähempänä. On nimittäin vaikea ajatella, että työnantaja enää nostaisi tarjoustaan. Sillä puolella suoraan neuvottelijoiden niskaan hengittävät kunnat, joista monella kyky kestää palkankorotuksia on olematon.
Myös pääministeri Matti Vanhanen pysyi tiukasti sillä kannalla, että valtion 150 miljoonan euron vuotuista tasa-arvorahaa ei enää koroteta. Ainakin Jaana Laitinen-Pesola tuntui tästä huolimatta uskovan, että eduskuntakäsittelyssä nyt olevasta valtion budjetista olisi vielä puristettavissa tarvittavat eurot.
Hoitoala on vaatimuksissaan siinä mielessä vahvoilla, että alan palkkojen korotustarpeesta vallitsee suorastaan yhteiskunnallinen konsensus. Kysymys onkin nyt siitä, kuinka nopeasti jälkeenjääneisyys kurotaan umpeen. Työntekijät haluavat tuloksia nopeasti, mistä syystä jopa 12 prosentin korotukset tuntuvat liian pieniltä. Yhtä hyvin ne voisi kuitenkin nähdä aluksi, joka panee liikkeelle palkkojen aiheellisen oikaisun.
Vaikka niin Tehyn kuin Superinkin vaatimusten tukena on vielä kansalaisten myötämieli, lakko ja siitä aiheutuvat terveydenhuollon häiriöt voisivat kääntää mielialat nopeasti. Ja vaikka henkinen lakkovalmius lienee liitoissa kohtalaisen laaja, työtaisteluun lähdössä on aina riskinsä. Mitä pitempi lakko, sitä korkeampia korotusten pitäisi olla, jotta lakon ajan palkanmenetykset tulisivat kuitatuiksi. Samaan aikaan on mahdotonta ajatella, että edes valtion tuella nykyinen tarjous nousisi.
Osassa kuntia nytkin tarjottujen korotusten maksaminen tietää veroprosentin nostoa. Korotuksista seuraisi myös, että kuntaliitokset vauhdittuisivat. Sitä tosin voisi pitää suorastaan myönteisenä sivuvaikutuksena.