Kalajokisen Antti Kuusiston perunapelloilla aikaiset lajikkeet saatiin istutettua huhtikuussa, mutta muun muassa Rosamundan ja Puikulan istuttaminen venyi kesäkuun puoliväliin.
– Istutukset olivat yli kaksi viikkoa myöhässä edellisvuoteen verrattuna. Kasvu on myös ollut paikoin lähes olematonta, ja se tulee näkymään sadon määrässä, Kuusisto harmittelee.
Mies ei ole kokemuksineen yksin. Viileä ja sateinen sää on haitannut viljelyä kaikkialla maassa, kertoo MTK:n vilja-asiamies Max Schulman.
– Tavallisesti suurin osa Suomen pelloista kylvetään toukokuussa. Nyt on kylvetty huhti-, touko- ja kesäkuu, eikä vieläkään ole kaikkia saatu kylvettyä. Ei tällaista ole tapahtunut viimeiseen kolmeenkymmeneen vuoteen, Schulman sanoo.
Hän arvioi, että täysin kylvämättä on vielä yhdestä kahteen prosenttia pelloista. Orastuneista pelloista 8–15 prosenttia on niin huonossa kunnossa, että niillä suurin osa sadosta ei pääse muodostumaan.
– Sadon määrä ja laatu tulevat olemaan tavanomaista heikompia, Schulman sanoo.
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen vahvistaa, että kesä on ollut tavanomaista viileämpi ja sateisempi.
Hellettä on viimeksi saatu odottaa Suomessa näin pitkään vuonna 1987. Tuolloin ensimmäinen hellepäivä oli kuudes heinäkuuta.
Kuumat ilmamassat ovat Jokisen mukaan käyneet hyvin lähellä Suomen rajoja, mutta toistaiseksi helle ei ole tullut Laatokkaa lähemmäksi. Matalapaineet ovat liikkuneet Suomen yli itään ja koilliseen, ja kuuma ilmamassa on jäänyt rajan tuntumaan.
– En tiedä, onko tuuri oikea sana, mutta pienestä se on ollut kiinni. Jos yhtenä päivänä yksi matalapaine olisi mennyt sata kilometriä pohjoisempaan, meillä olisi ollut jo hellettä, Jokinen sanoo.
