Pääkirjoitus

Viikon hoitotakuutavoite on kannatettava, mutta se tuskin toteutuu, jos terveyskeskustyötä ei saada houkuttelevammaksi

Hallituksen asettamaa tavoitetta, kiireettömään hoitoon pääsyä viikossa, on helppo kannattaa.Tavoitteeseen pääsy on kuitenkin vaativa urakka.

-
Kuva: Vesa Joensuu

Hallituksen asettamaa tavoitetta, kiireettömään hoitoon pääsyä viikossa, on helppo kannattaa. Tavoitteeseen pääsy on kuitenkin vaativa urakka. Terveyskeskuslääkärien työtaakan kevennys on yksi avain.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelman merkittävimpiä kohtia on nykyistä paljon tiukemman hoitotakuun tuominen perusterveydenhuoltoon. Kiireettömissä tapauksissa hoitoon pitäisi päästä seitsemässä päivässä yhteydenotosta.

Monen muun maan tilanteeseen verrattuna tavoite ei ole edes kova, mutta Suomen tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna se on. Keskiviikon Kalevassa esiteltyjen tietojen mukaan Pohjois-Suomessa kaksi viikkoa on nyt yleinen odotteluaika, mutta pahimmillaan puhutaan jopa kolmesta kuukaudesta.

Pitkittynyt odottelu voi johtaa pahimmillaan siihen, että tutkimus ja hoidon aloitus viivästyvät kohtalokkaasti. Myös verojen maksun näkökulmasta paljon parempaa vastinetta pitäisi olla tarjolla.

Kalevassa haastatellut pohjoissuomalaiset terveyskeskuslääkärit suhtautuvat epäillen hoitotakuun nopeaan toteutumiseen. Se ei ole ihme. Jos helppoja keinoja olisi olemassa, ne olisi jo käytetty.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n laskelman mukaan hallituksen tavoitteeseen pääsy vaatisi terveyskeskuksiin 1 100–1 800 uutta lääkäriä. Määrään vaikuttaa se, kuinka kokeneita lääkärit olisivat.

Hallitusohjelmassa kuitenkin arvioidaan, että tavoite voisi toteutua jo tuhannella uudella lääkärillä. Digitalisointi, moniammatillisten sote-keskusten hyödyt sekä erityissairaanhoidosta saatavat konsultaatiot voisivat mahdollistaisivat tämän.

Jo tuhat uutta lääkäriä lyhentäisi varmasti nykyisiä odotteluaikoja. Tällä hetkellä terveyskeskuksissa työskentelee 3 700 lääkäriä.

Uusien lääkärien palkkaus maksaa paljon, mutta jos perusterveydenhuolto toimii, säästyy erikoissairaanhoidon rahoja. Isoin kysymys onkin, mistä uudet lääkärit tulisivat.

Jos tavoitteena on saada terveyskeskuksiin kokeneita lääkäreitä, katse kääntyy yksityiselle puolella. Nyt virta on tavannut kulkea toiseen suuntaan, julkiselta puolelta lääkärifirmoihin.

Palkalla on merkitystä, mutta olennaisempaa lienee työviihtyvyys. Terveyskeskuksista pitäisi saada houkuttelevampia työpaikkoja.

Keskeinen ongelma on lääkärien raskas työtaakka. Sen pitäisi kuitenkin helpottaa, jos lisälääkäreitä palkataan. Paluuvirta vain pitäisi saada alulle.

Lisäväkeä voisi olla helpompi saada nuorista lääkäreistä. Siksi uusia lääkäreitä pitää kouluttaa riittävästi.

Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrä on Suomessa nyt 750. Lääkäriliitto on vaatinut määrän laskemista vetoamalla muun muassa siihen, että moni suomalainen hakee lääkärinkoulutuksensa ulkomailta ja palaa sitten tänne töihin.

Lääkärien työllisyystilanne on erinomainen, työttömyyttä ei käytännössä ole. Paineita on pikemminkin sisäänottomäärän hienoiseen kasvattamiseen.

Samassa selvitystyössä on syytä miettiä sitäkin, onko terveyskeskuksissa tällä hetkellä riittävästi hoitajia ja tarvitsevatko hoitajat valtuuksia tämänhetkistä vaativampien tehtävien hoitoon.