Hoitoympäristön viihtyisyydellä on tutkitusti merkittävä vaikutus parantumiseen. Esimerkiksi jo parikymmentä vuotta sitten todettiin, että leikkauksesta toipuivat nopeammin potilaat, jotka saattoivat katsoa ikkunasta kaunista luonnonmaisemaa, kuin potilaat, joiden ikkunasta avautui näkymä viereisen rakennuksen tiiliseinään.
Sairaaloiden ja hoitolaitosten viihtyisyyteen onkin alettu kiinnittää enemmän huomiota, tosin panostukset eivät vielä ole olleet kovin suuria, toteaa uudenlaisten hoitoympäristöjen suunnittelun parissa vuosikymmeniä työskennellyt Stakesin yliarkkitehti Helinä Kotilainen.
"Valitettavasti varsinkin vanhemmat hoitolaitokset ovat laitosmaisia. Erityisesti vanhat vuodeosastot ovat yhä parinkymmenen vuoden takaisessa mallissaan. Myös jotkut vanhainkodit ovat aika puutteellisia."
Tilanne on kuitenkin parantumaan päin. Uusia hoitolaitoksia suunnitellaan ottaen huomioon sekä toiminnallisuus että viihtyisyys. Alan asiantuntijoiden puheissa toistuvat yhä useammin sanat inhimillistäminen sekä luonnonympäristö.
Turvallisuutta
Uutta ei aina kuitenkaan tarvitse, eikä ole mahdollistakaan rakentaa. Vanhoihinkin laitoksiin voidaan luoda viihtyisyyttä valaistuksella, värien käytöllä, viherkasveilla ja taiteella, muistuttaa Kotilainen.
"Viihtyisyyden parantamiseksi ei tarvita isoja keinoja. Avoimet silmät ja luovuus auttaa. Tavallaan kyseessä on vanhojen keinojen käyttöönotto, esimerkiksi luontoa ja ulkoympäristöä on vielä käytetty niukasti."
Viihtyisyyden ja kodinomaisuuden luominen onnistuu isossakin laitoksessa, kunhan tila jäsentyy niin, että lähiympäristö on hallittavan kokoinen, selittää Kotilainen. Tärkeää on myös mahdollisuus omaan rauhaan.
Erityisesti dementiayksiköissä esille nousee myös turvallisuuden tunne. Usein se tarkoittaa ensisijaisesti toisia ihmisiä sekä ympäristön tuttuja piirteitä.
"Myös hyvin suunniteltu valaistus ja väritys luovat helposti käsitettävän ympäristön, jossa selviää helposti ja saa vähäiset voimansa käyttöön. Turvallisuus ei ole vain sitä, ettei ole kynnyksiä, tai että valoa on paljon."
Tärkeä seikka on mahdollisuus päästä laitoksesta ulos, talvellakin.
"Erään vanhainkodin lähes satavuotias asukas totesi, että matotkin pääsevät useammin ulos kuin me asukkaat. Se kommentti herätti ajattelemaan."
Viihtyisä ympäristö ei ole tärkeä ainoastaan asukkaille, vaan myös henkilökunnalle. Tilojen oikea mitoitus, turvallisuus, viihtyisyys ja esteettisyyskin vaikuttavat selvästi työn sujuvuuteen.
Tiloilla on myös kustannusvaikutuksia. On muun muassa laskettu, että turvallinen sairaalaympäristö vähentää selvästi putoamisia ja kaatumisia, ja sitä myötä lonkkaleikkauksia. Siksi turvalliseen ympäristöön kannattaisi panostaa enemmän rahaa.
Kotilan mielestä turvallisen ja viihtyisän hoitoympäristön rakentaminen ei aina ole niinkään kiinni rahasta kuin asenteista. Se vaatii huolellisuutta sekä suunnittelijoilta, rakentajilta että käyttäjiltä. Väärin sijoitettu kynnys tai virhe mitoituksessa saattavat haitata toimintaa. Toisaalta esteettömät ja väljät tilat voivat mennä pilalle, jos käytäviin ja nurkkiin varastoidaan tavarahyllyjä ja -kärryjä.