Melkein kuin jousikvartetti, ajatelisi äkkiä gambayhtyeestä, esimerkiksi Haapavedellä lauantaina konsertoineesta Retroveristä. Ulkonäön perusteella sellomaisissa Viola da gamboissa on kuitenkin oleellisia eroja modernimpaan viuluperheeseen. Nuo erot tekevät gamban soinnista erottuvan, pehmeämmän ja intiimimmän.
Retrover on ohjelmiston mukaan vaihtuvalla kokoonpanolla toimiva, 1500-1600-lukujen musiikkiin erikoistunut yhtye. Yhtye ilmoittaa päämääräkseen "korkeiden taiteellisten kriteerien ja perusteellisen musiikkitieteellisen tutkimuksen yhdistäminen eläväksi musiikkiesitykseksi".
Yhtyeen esitys olikin elävä, ja muusikkojen taiteelliset kriteerit epäilemättä korkeat. Tutkimus ei soitossa onneksi kuulunut. Kuulimme vain kauniin musiikin.
Viihdettä vai vakavaa
Retroverin konsertti oli kerrassaan erinomainen. Joistain kappaleista olisi odottanut hilpeämpää ja kepeämpää tulkintaa, mikä on kyllä täysin makuaisia ja soittimien luonteestakin kiinni.
Anneliina Koskisen kaunis sopraano soi loistavasti yhtyeen kera. Koskinen on pitkälle perehtynyt vanhaan musiikkiin ja osasi tulkita ohjelmiston laulut mielenkiintoisesti, William Byrdin niin surullista koiran kuolemasta kertovaa tarinaa myöten.
Retrover-yhtyeen johtohahmo Veli-Markus Tapio esitteli yhtyeen konsertissa ystävällisesti ohjelmistossa olleet kappaleet. Juonnot olivat humoristisia, ja johtivat parisuhdevaikeuksineen sun muine aiheineen myös mielenkiintoiseen vertailuun; Renesanssin ns. vakavan musiikin kynäilijöiden lauletut tuotokset näyttävät olleen lähellä nykyajan iskelmämusiikin tematiikkaa. Vastaavalta ajalta kansanlauluista taas tunnetaan paljon sisällöllisesti monimutkaisempaa viestintää. Onko renesanssimusiikki ollutkin aikansa viihdettä?
Tekninen seloste
Jousikvartettin kokoonpanoon verattuna esimerkiksi Retroverissä oli Haapavedellä vain yksi diskantti- mutta kaksi bassogambaa. Viuluperheeseen nähden gambassa on nauhoitettu otelauta jossa on yleensä 7 nauhaa, kvarttiviritys ja terssi keskellä kuten kitarassa, yleensä 6 suhteellisen ohutta kieltä joiden jännite on siten kevyehkö. Ja lopputuloksena kuullaan ylivertaisen kaunis sointi.
Ratroverin konsertti viriti oivan tunnelman Keskiaikaseuran järjestämille pidoille. Harrastajat olivat nähneet runsaasti vaivaa ja tuoneet pukuineen ja ruokineen tarjolle keskiajan menot. Harrastajista kun on kysymys, oli järjestäjien joukosta ymmärrettävästi aatelisväkeä melkoisen paljon, ja palveluskuntaa taas niukemmin. Kolmisen tuntia kestänyt ja toistakymmentä ruokalajia käsittänyt tapahtuma sujui autenttisessa hengessä, kuullut musiikkiestykset olivat kauniita ja voiteista vanhimmalla nostetut muutamat maljat paikallaan.
Yleistunnelmaltaan pidot olivat aika seesteiset, ja telkkarista tuttuun keskikaiseen juhlintaan verrattuna Haapaveden pidoissa elettiin aika säyseästi. Sunnuntaiaamuna Agricolan vuoden 1549 kaavalla toimitettu messukaan ei sitten saanut synnintuntoa pintaan ainakaan tuon iltajuhlan tiimoilta.