Koulutusta uudistetaan Suomessa nyt joka asteella alkaen varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen ja lukioon. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan suurimmat uudistukset liittyvät syyskuun alussa voimaan astuvaan varhaiskasvatuslakiin.
Varhaiskasvatuslakia onkin jo korkea aika päivittää tähän aikaan, koska laki korvaa vuodelta 1973 olevan lainsäädännön.
Varhaiskasvatuksen laatua parannetaan muun muassa nostamalla henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä. Opetusministeri Grahn-Laasonen vertaa uudistusta siihen, kun opettajakoulutus siirtyi yliopistoihin.
Tulevaisuuden päiväkodeissa on töissä varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja lastenhoitajia. Vuosille 2018-2021 on varattu 28 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen henkilörakenteen kehittämiseen. Yliopistoissa varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja lisätään tuhannella.
Uusi henkilöstörakenne otetaan täysimääräisenä käyttöön vuoden 2030 alusta. Opetusneuvos Tarja Kahiluoto sanoo, että nykyisen henkilöstön asema on turvattu. Kevään aikanakin julkisuudessa päiväkotien työntekijät osoittivat huoltaan nykyisen henkilöstön asemasta.
– Päiväkodin johtajaltakin vaaditaan 2030 alkaen maisterin tutkinto, kun nyt kandidaatin tutkinto on riittänyt.
Tässä vaiheessa päiväkotien henkilöstömitoitus pidetään ennallaan.
Ensimmäistä kertaa varhaiskasvatuslakiin myös kirjataan, että lasta on suojeltava kaikenlaiselta väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
Myös tiedonsiirto kodin ja varhaiskasvatuksen välillä helpottuu.
Tavoitteena kaksivuotinen esiopetus
Tänä vuonna alkaa maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen kokeilu 5-vuotiaille 19 kunnassa. Kokeilun jatkuu 2019-2020 ja siihen voi hakea uusia kuntia. 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus tulee kokeiluun Harjavallassa, Forssassa, Miehikkälässä, Virolahdella, Turussa, Somerolla, Leppävirralla, Mäntyharjulla, Helsingissä, Kempeleessä, Iisalmessa, Kotkassa, Salossa, Oulussa, Liperissä, Sonkajärvellä, Kiteellä, Kirkkonummella ja Taivassalossa.
Kokeilussa on mukana 12 400 lasta eli viidennes Suomen 5-vuotiaista.
Grahn-Laasonen toivoo, että jo seuraavan hallituksen ohjelmaan esiopetus laajennettaisiin kaksivuotiseksi.
– Suomessa varhaiskasvatuksen ulkopuolelle ovat useimmiten jääneet ne lapset, joille siitä olisi eniten hyötyä. Varhaiskasvatuksessa voidaan jo hyvissä ajoin nähdä vaikka lapsen oppimisvaikeuksia.
Suomessa 5-vuotiaat osallistuvat vähemmän varhaiskasvatukseen kuin muissa Pohjoismaissa ja vähemmän kuin keskimäärin EU-alueella ja OECD-maissa.
Hallitus on myöntänyt 10 miljoonaa euroa tasa-arvorahoitusta päiväkodeille, jotka sijaitsevat haastavilla alueilla. Rahoituksen turviin voidaan esimerkiksi hankkia lisätyöntekijöitä tai pienentää ryhmäkokoja. Perusopetuksessa tasa-arvorahaa on jaettu jo nykyisin, mutta varhaiskasvatukseen se tulee uutena. Tutkijat ovat suositelleet rahoitusta eriarvoisuuden torjunnan välineenä. Kriteereinä voidaan käyttää muun muassa alueen koulutustasoa ja työttömyyttä.
Varhaiskasvatukseen tulee myös mahdollisuus, että varhaiskasvatuspaikkaa voi hakea kiireellisesti kahden viikon hakuajalla, jos perhe vanhemman työn tai opiskelun takia muuttaa toiselle paikkakunnalle. Uudessa varhaiskasvatuslaissa ruokailu taataan kaikille läsnä oleville lapsille.