Oulu Niinhän siinä käy, kun on vauhti veressä ja 50 vuotta matkamittarissa: moottoripyörän satulaan on päästävä.
Ravivalmentaja Mauri Jaara kaartaa kohtauspaikalle muutamaa päivää aikaisemmin hankkimansa 750-kuutioisen Yamahan selässä ja on virtaa täynnä. Mies osaa nauttia muustakin kuin hevosen kyydistä.
"Kaveri toi tämän Saksasta. Olen ajanut jonkin verran kesäisin lainapyörällä ja oman saaminen on ollut vuosien haave. Tällä sitä nyt huristellaan Oulun ja Ruukin väliä", Jaara hehkuu.
Ruukin maaseutuopiston työnopettaja ja opiston tiloissa valmennustallia pitävä Mauri Jaara on ollut viime viikkoina kovassa vauhdissa myös ravirattailla. Arvokkaita voittoja on tullut niin valmentajana kuin lainaohjastajana siihen malliin, että kaudesta saattaa tulla pitkän uran paras.
Tällä hetkellä ollaan kirkkaasti ennätysvauhdissa. Jaara kuitenkin muistuttaa, että jos rouva Fortuna kääntää selkänsä, hevoshommissa suhdanteet voivat muuttua hujauksessa.
Erityisen hienosti ovat tänä vuonna menestyneet omat valmennettavat. Puolet kauden ykkösistä on tullut Jaaran listoilla olevilla ravureilla ja tallin voittoprosentti on valtakunnan korkeimpia, 30. Ajajaliigassa Jaara on tällä hetkellä yhdeksäntenä voittoprosentilla 20.
"Ei tässä valittamista ole. Tallissa on hyviä hevosia, mikä helpottaa huomattavasti töihin heräämistä aamulla. Kun hevoset kulkevat, motivaatiokin pysyy korkealla. Se taas on tällä alalla pärjäämisen edellytys. Jos töitä ei tee koko ajan tosissaan ja täysillä, on sama lopettaa", Jaara tuumaa.
Kotona hyvin,
kaikki hyvin
Tosissaan tekeminen tarkoittaa pitkiä työpäiviä ja kiivaimpana sesonkina lähes päivittäistä kiertämistä raveissa eri puolilla Suomea ja Pohjois-Ruotsia. Jaaran henkilöauton mittariin kertyy vuodessa 80 000 kilometriä ja hevosauton ratissa vielä melkoinen mokoma päälle.
"Tällä tahdilla on erityisen tärkeää, että terveys ja yksityisasiat ovat kunnossa. Kotona ymmärretään mitä homma on ja miksi on aina lähdettävä. Kun kotiin on reissusta mukava palata, niin hyvin tässä jaksaa", Jaara kiittelee avopuolisoaan Johanna Kallista.
Kallinen vastaa Oulun päässä olevien kolmen kotihevosen valmennuksesta. Ruukissa valmennettavia on 25 kappaletta.
Yhteistyö Ruukin maaseutuopiston kanssa on ollut Mauri Jaaralle korvaamaton asia. Meneillään on jo seitsemäs vuosi treenarina Pohjois-Suomen Hevosurheilukeskuksessa, missä valmennusolosuhteet ovat ihanteelliset.
"Minulle se on ollut oikea systeemi ja sytyttäjä. Ilman hyviä työkavereita ja oppilaita ei ehkä oltaisi tässä tilanteessa. Kati Kukkohovi, Jane Karkkola ja Hanna-Mari Niemi maaseutuopiston puolelta ovat parhaita apulaisia valmennuksessa", Jaara mainitsee.
Äimäraution nousu
heijastuu kaikkialle
Oululaisvalmentajan yli 30-vuotiselle ammattiuralle mahtuu monenlaista vaihetta. 1990-luvun alun talouslaman aikana kävi Jaaran mukaan mielessä jopa alan vaihto. Tosin vain kerran; hullu ajatus meni onneksi saman tien ohi.
"Eihän tätä parempaan voisi vaihtaa. Hevosurheilu on elämäntapa ja tykkään työstäni tosi paljon. On mukava kiertää raveissa ja tavata ihmisiä. Hyviä ystäviä on joka puolella maata", valmentaja sanoo.
Tällä hetkellä Pohjois-Suomen raviurheilussa on Jaaran mielestä hyvä meininki. Äimäraution profiilin nosto on onnistunut ja se heijastuu pitkälle Oulun talousalueen ulkopuolelle.
"Myötätuulessa mennään. Minun aikanani ei ole tainnut Oulussa tällaista buumia ennen ollakaan. Ravit kiinnostavat ja uusia hevosenomistajia on alkanut ilmaantua. Palkintojen puolestakaan ei tarvitse hevosta enää etelään siirtää. Ne juoksevat rahansa samalla tavalla täällä pohjoisessa, varsinkin kun kilpailumahdollisuudet Ruotsin puolella ovat hyvät. Boden on minullekin toinen kotirata", Jaara sanoo.
Jos ravimies vanhoista ajoista jotakin haikailee, se on yleisö. Nettitoto on tuonut lajiin lisää rahaa, mutta vienyt kansaa katsomoista pohjoisessakin. Suurkilpailut ovat asia erikseen, mutta tavallisissa raveissa valjakoiden fanittajat ovat vähissä. Aidan vieressä fiilis on enemmän kuin nuutunut.
"Toivoisin, että jotenkin saataisiin perheet liikkeelle ja takaisin raveihin. En tiedä miten, mutta ehkä Äimärautio voisi tässäkin olla edelläkävijä. Niin se vain on, että katsojat luovat tunnelman lajista riippumatta. Yleisöä kaipaa ravikuskikin."