Raahelainen Antero Suomela luonnehtii itse hakeutumistansa Ruukin palopäällikön virkaan ensin viidenkympin villitykseksi, mutta tosiasiassa Raahen palolaitoksella 28 vuotta palomiehenä ja palomestarina työskennelleenä hän halusi työhönsä hieman vaihtelua ja uusia haasteita.
"Elämäntilanne oli sellainen, että paikkaa oli helppo hakea. Lapset olivat jo aikuisia ja vaimokin tekee päivätyötä."
Kertaakaan hän ei ole katunut Ruukin palopäälliköksi lähtemistä. Omakotitalopalot tai kolarit ovat samanlaisia maaseudullakin. Työtehtävät eivät sinänsä eroa aikaisemmasta.
Raahessa edelleen asuva Suomela asuu päivystysviikollansa Ruukin Tuomiojalla rivitaloasunnossa. Kakkosasuntoa on tullut hyödynnettyä muulloinkin.
"Aiemmin kesti puoli tuntia kävellä työpaikalle, lähes saman ajan vie ajaa autolla tänne. Ennen se liikuntapuoli hoitui työmatkalla, nyt se vain täytyy hoitaa toisella tavalla."
Uusia palopäällikön tehtäviä hän ei hakenut, ne ovat vain luontevasti kuntien yhteistyön ja väliaikaisuuden vuoksi tulleet hoidettavaksi. Matkan varrella toimialue laajeni ensin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Vihannin palopäällikön viralla, seuraavaksi Pyhäjoen palopäällikön viralla.
Molemmissa kunnissa palopäällikkö jäi ansaituille eläkepäiville. Ensi vuoden alusta Pyhäjoki siirtynee Kalajoen tai Raahen paloaseman yhteyteen, mutta tilalle mahdollisesti tulee kuntaliitoksen kautta Siikajoen paloaseman hoitaminen.
Uusien tehtävien vastaanottaminen on sujunut luontevasti, koska naapurikuntien paloasemien väki oli tuttua jo Raahen ajoilta. Suomela on kouluttanut niiden väkeä ja tehnyt yhteistyötä heidän kanssa erilaisissa hälytystehtävissä.
Vaikka vastuulla on useamman kunnan paloaseman budjettivalmistelut ja hallinnollisten asiat, Suomela laskeskelee hallinnon osuuden jäävän käytännössä kuitenkin aika pieneksi osaksi työn koko kuvaa.
"Enemmän sitä kertyy autolla ajamista. Tämä on kuitenkin sitä maaseutua, jossa asutus on enemmän hajallaan kuin kaupungissa."
Hälytyslähtöjä on Ruukissa noin 150-180 vuodessa, Vihannissa puhutaan noin sadasta ja Pyhäjoella hieman alle sadasta hälytyksestä.
Noin puolet hälytyksistä on niin sanottuja ensivastehälytyksiä. Ajoneuvokalustokin on suunniteltu siten, että olipa kysymyksessä lehmän nosto tai ensivaste, niin toimenpiteet pystytään heti aloittamaan paikan päällä.
Alueellinen pelastuslaitos osaltansa helpottaa Suomelankin työtä. Hälytystehtävissä ei enää tarvitse miettiä, mitä naapuripalokunnan hälyttäminen avuksi maksaa, koska kaikki ovat samaa pelastuslaitosta.
Nimetyt sijaiset helpottavat kuntalaisten palvelua esimerkiksi tarvittavien palopäällikön lausuntojen saamisessa. Enää eivät vuosi- tai sairaslomat jätä asiakkaiden asioita odottelemaan palopäällikön töihin palaamista.