Hallitus jättää energia- ja ilmastostrategiassa oven auki Kollajan altaan rakentamiselle. Hallitus lyö omalta osaltaan lukkoon strategian tänään. Energia- ja ilmastostrategian valmistelun loppumetreillä käytiin vääntö Kollajan altaan rakentamisesta. Vihreät yrittivät panna stopin rakennusaikeille, mutta muu hallitus torppasi ajatuksen.
Kalevan tietojen mukaan vihreät yrittivät kirjauttaa strategiaan, että Kollajan rakentamisen estävän koskiensuojelulain avaaminen vaatii hallitukselta yksimielisyyttä.
Yksimielisyysvaatimus olisi käytännössä estänyt Kollajan rakentamisen, koska vihreät ovat lain avaamista vastaan.
Niukat luonnehdinnat vesivoimasta
Hallitus ilmeisesti kirjauttaa energiastrategiaansa kaiken kaikkiaan hyvin niukat luonnehdinnat vesivoimasta.
Hallitusohjelmassa on jo tosin maininta siitä, että hallitus on valmis lisäämään tuntuvasti vesivoiman käyttöä. Toisaalta esimerkiksi Vuotoksen altaan rakentaminen vaatisi vesilain muuttamista. Se taas edellyttäisi hallitusohjelman mukaan yksimielistä päätöstä.
Kun vihreät eivät halua avata vesilakia, Vuotoksen allashanke ei etene tällä vaalikaudella, eikä energiastrategia tuo tähän muutosta. Taistelu Kollajasta voi sitä vastoin vielä repiä hallitusta.
Työministeri Tarja Cronberg on jo julistanut, että puolue tekee seuraavista vaaleista "vesivaalit" (Kaleva 4.10.). Toisaalta keskusta ajaa voimakkaasti Kollajan rakentamista ja kokoomuksessakin valtaosa on tällä kannalla.
Tuotantoa enemmän
kuin kulutusta
Energia- ja ilmastopoliittinen strategia on yksi hallituksen tärkeimpiä asiapapereita. Yksi merkittävä tavoite on tehdä Suomesta omavarainen sähköntuotannossa. Tätä linjausta tukee strategiaan tuleva kirjaus, että lisäydinvoiman rakentamisesta tehdään päätös tällä vaalikaudella.
Reaktoreiden määrään tai toimittajiin strategia ei ota kantaa. Hallituslähteistä kerrotaan, että "megawatit ratkaisevat", eikä niinkään voimaloiden määrä.
Teollisuus on jo protestoinut sitä, että hallitus määrittelee katon sähkönkulutukselle. Nykyinen 90 terawattitunnin kulutus annetaan nousta vuoteen 2020 mennessä enintään 98 terawattituntiin. Niin sanottu kulutuksen perusura, eli jos mitään ei tehdä, näyttäisi sähkönkulutukselle lukemaa 103 terawattituntia samalla periodilla.
Teollisuuden mukaan sen kilpailukyky ja toisaalta huoltovarmuus kylminä kausina ovat vaarassa hallituksen linjausten vuoksi. Arvioiden mukaan sähkön kulutusta joudutaan yhä enemmän sääntelemään. Teollisuus on myös huomauttanut, että sähkön käytön lisäys vähentäisi hiilidioksidipäästöjä.
Hallituslähteiden mukaan energiastrategiassa on kuitenkin huomioitu huoltovarmuuden tarpeet. Vaikka kulutus rajoitetaan 98 terawattituntiin, niin tuotanto mitoitetaan 103 terawattituntiin.
Tuulelle tukea,
puuta ei haluta polttaa
Strategia näyttää polkua myös siihen, miten Suomi kykenee saavuttamaan EU:n Suomelle asettaman uusiutuvan energian 38 prosentin tavoitetason. Nykyään suomalaisten kulutuksesta alle 30 prosenttia katetaan uusiutuvalla energialla.
Hallitus onkin jo sopinut, että se pönkittää uusiutuvia energiamuotoja niin sanotulla syöttötariffilla. Siinä uusiutuvalle energiantuotantomuodolle annetaan takuuhinta, jolla sitä voi myydä asiakkaille. Tuen maksaisivat kuluttajat.
Syöttötariffi otetaan ilmeisesti käyttöön aluksi ainakin tuulivoimalle. Puun polttoa hallitus ei ilmeisesti halua tukea, koska se nostaisi puun hintaa ja toisi lisäkustannuksia metsäteollisuudelle.