Heidi Hautala on vihreille presidentinvaaleissa unelmaehdokas, mutta silti hänen mahdollisuutensa saada hyvä äänimäärä ovat heiveröiset.
Vihreät tavoittelevat näkyvyyttä presidentinvaalien avulla. Siihen on teoriassa edellytyksiä, vetäähän presidentin valinta kansalaisia uurnille enemmän kuin mikään muu vaali. Myös vaalikeskusteluja seurataan tiiviisti. Aivan eri asia on, toimiiko teoria myös käytännössä. Kuusi vuotta sitten se ei toiminut.
Vihreän liiton hallitus esitti sunnuntaina yksimielisesti puolueen valtuuskunnalle Heidi Hautalan nimeämistä puolueen presidenttiehdokkaaksi. Esitys oli odotettu. Hautala johti vihreitä 80- ja 90-lukujen taitteessa tuolloin yhdelle henkilölle sallitut kaksi kautta. Hän palasi viime vaaleissa eduskuntaan oltuaan 1995-2003 EU-parlamentin jäsen.
Hautalalla on kokemusta presidenttiehdokkuudesta vuodelta 2000. Menestys oli kuitenkin puolueen kannatuslukuihin verrattuna kehno. Ääniä kertyi runsaat 100 000 eli 3,3 prosentin osuus ensimmäisellä kierroksella. Tulos edustaa hyvää eurovaalien tasoa. Suurin osa vihreiden äänestäjistä kannatti jo ensimmäisellä kierroksella Tarja Halosta.
Vaara kannattajien lipsahtamisesta jonkun muun taakse on suuri myös ensi vuoden vaaleissa. Äänestäjät toimivat suoran kansanvaalin aikana toisin kuin puolue-elimet ja ehdokkaat uskottelevat itselleen.
Tulevaan ehdokkuuteensa ilmeisen innokkaasti suhtautuva Hautala haluaa olla vihreiden tuntojen tulkki. Hän on jo ehtinyt ennakoida väittelyä, jota pääsee käymään kokoomuksen todennäköisen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön kanssa etenkin tasa-arvoasioista.
Liiallista optimismia on kuitenkin olettaa, että suuret massat kiinnittäisivät paljon huomiota pienten puolueiden ehdokkaiden sanomisiin, esiintyvätpä he kuinka terävästi tahansa. Presidentinvaaliin uhratut voimavarat eivät välttämättä kasva korkoa. Ratkaisua voi kuitenkin perustella jäsendemokratialla. Puolueen maaliskuiseen jäsenkyselyyn vastanneista 78 prosenttia kannatti oman ehdokkaan asettamista.
Henkilön maininneista 63 prosenttia halusi Hautalan ehdokkaaksi. Vastanneita oli kuitenkin vain 979. Kysely lähetettiin kaikkiaan 2 400 jäsenelle. Yli puolta asia ei kiinnostanut niin paljon, että he olisivat ottaneet siihen kantaa.
Jos presidenttiehdokkaasta vallitseekin yksimielisyys, niin puheenjohtajan valinta herättää ristivetoa vihreiden keskuudessa. Osmo Soininvaaraa pidettiin kahdella edellisellä kerralla niin ylivoimaisena, ettei kukaan halunnut haastajaksi. Nyt helsinkiläiset Irina Krohn ja Anni Sinnemäki sekä pohjoiskarjalainen Tarja Cronberg yrittävät syöstä Soininvaaran vallasta.
Sinnemäki viivytti pitkään ulostuloaan. Ilmeisesti hän arveli aikansa koittavan vasta Soininvaaran kolmannen kauden jälkeen. Esiin nousi kuitenkin uhka, että Cronberg lyö Soininvaaran. Sinnemäki ei voinut enää odotella.
Toisen kauden kansanedustaja Sinnemäki tunnetaan etenkin Ultra Bra -yhtyeelle tekemistään sanoituksista. Hän on kisan kohunimi, mutta hänen valtiopäivätekonsa antavat vielä odottaa itseään. Krohn lienee pelkkä statisti.
Haastajista tohtori Cronbergin kokemus ja osaaminen on ylivoimainen. Soininvaara on tiedoiltaan, taidoiltaan ja poliittiselta kokemukseltaan ykkönen, mutta se ei paina paljon. Vaali näyttää pelkistyvän asetelmaan kokemus vastaan nuoruus. Cronberg on 61-vuotias ja Sinnemäki 31. Vihreiden kannattajissa on paljon nuoria naisia. Ratkaiseeko se puheenjohtajavaalin?