"Vihreät ovat nyt koko olemassaolonsa vaikeimmassa paikassa. Näin vaativaa starttia vaalikaudelle ei ole ollut", sanoo eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja, oululainen kansanedustaja Erkki Pulliainen. Hänen mukaansa edessä oleva nelivuotiskausi panee puolueen politiikan uusiin puihin ja moniin testeihin. "Haaste ja työmäärä on valtava."
"Meiltä vaaditaan lähes yliluonnollisia kykyjä ja taitoja selvittää kansalaisille, mitkä tässä mössöjen maailmassa ovat vihreiden vaihtoehdot", Pulliainen toteaa.
Kun vihreät toipuivat oppositioon jäämisen shokistaan, puolueen puheenjohtaja Osmo Soininvaara ennakoi, että vihreät tulevat olemaan älyllinen, hiukan pidättyväinen toimija. "Luulen pahasti, ettei se nyt riitä. Meidän pitää pystyä erottautumaan. Viimeiset gallupluvut osoittavat, että näkyvyytemme ei ole ollut riittävä", Pulliainen sanoo.
Hänen mukaansa ensi viikonlopun puoluekokouksen keskeisin haaste on linjata toimintastrategia, jolla kiillotetaan omat arvot ja profiili kirkkaammiksi. Ne pitää nyt osata kiteyttää selkeästi kansalle.
Opposition
outo rooli
Vihreiden on onnistuttava laatimaan sellainen taktinen suunnitelma, jolla notkeasti mukaudutaan hallituksen tahditukseen, mutta pidetään johtolangat omissa käsissä, Pulliainen edellyttää. Tämä on hänen mukaansa välttämätöntä myös vihreiden kannatuskehityksen vuoksi. "Tulevalla työllä ratkaistaan, kääntyykö puolueen kannatus nousuun."
Vihreiden kannalta tylysti päättyneillä hallitusneuvotteluilla oli Pulliaisen mukaan se merkitys, että vihreät kävivät perusteellisesti läpi kaikki päivänpolitiikkaan ja vaalikauteen liittyvät asiat. Tämä antoi hyvät lähtökohdat ja valmiudet oppositiopolitiikkaan.
"Mutta hallituksesta johtuen alku onkin ollut kaikkea muuta. Mekin olemme olleet kuin ajopuu, joka menee menee hallituksessa istuvien keskustan, SDP:n ja RKP:n toilailujen perässä. Tästä on tullut inhorealistista arkipäivän politikointia", Pulliainen ällistelee syntynyttä tilannetta.
Hän täsmentää: "Hallitusohjelma on niin epämääräinen, että siitä ei saa mitään selvää. Farssin huipentuma on kehyspäätösasiakirja, jolla ei kuitenkaan näytä olevan mitään laillisuutta. Oppositio, jossa istuu entistä laajempi ja kirjavampi joukko puolueita, joutuu outoon rooliin."
Vaikka opposition pitäisi esittää omia vaihtoehtojaan hallitukselle ja käydä poliittista keskustelua on siitä Pulliaisen näkemyksen mukaan tullut "eräänlainen keskusrikospoliisin alayksikkö, joka selvittää kaikki juristi- ja älykkövoimansa yhdistäen millaisten papereiden kanssa ollaan tekemisissä ja mikä on niiden todistusvoima".
Kentän aivonystyrät
ideoimaan
Tästä seuraa se, että aina kun tulee hallituksen esitys, jossa liikutellaan rahavirtoja oppositiolta tulee tukku vaihtoehtoja yksityiskohtiin. Kokonaispaketit eivät ole vastakkain.
"Yhteiskunnan eteenpäin vieminen ja meille tärkeiden ympäristöasioiden kohentaminen, energiapolitiikan edistäminen, maatalouden pelastaminen sekä sosiaali- ja terveyspuolen ongelmatiikin ratkaisemiseen tähtäävä keskustelu hukkuu epämääräisen tilanteen, joka pakottaa politikoimaan", Pulliainen sanoo.
Syntynyt asetelma ei Pulliaisen mukaan jätä vihreille erilaista toimintamallia. "Kuitenkin me olemme reformistinen liike, jonka tarkoituksena on tarjota uusia vaihtoehtoja. Nyt ideointi, kehitystyöskentely ja papereiden teko tulevaa varten siirtyy enemmän puolueen kenttäväen harteille, kun toiminnan painopiste puolueesta siirtyy eduskuntaryhmään."
Pulliainen väittää, että Anneli Jäätteenmäen (kesk.) punamultahallituksella on huonot eväät. "Ei tästä tule mitään järkevää noilla eväillä ja epämääräisellä ohjelmalla. Oppositio yrittää intohimoisesti kaataa hallitusta joka käänteessä.Välikysymyksiä singahtelee ilmassa. Tulee solkenaan oppositiopuolueiden kannanottoja siitä, millainen Suomen pitäisi olla. Lopputulos on entistä sekavampaa", Pulliainen ennustaa.
Vaarana tästä kaikesta on, että kansa tympääntyy politiikkaan entistä enemmän.