Vihreiden puoluekokous Jämsässä viikonvaihteessa vahvisti käsitystä, että entisestä kansanliikkeestä on tullut paikalleen jämähtänyt vanha puolue vailla suuria linjoja.
Kaukana ovat ne ajat, jolloin vihreä liike yritti tarjota todellista vaihtoehtoa politiikan sisältöön sekä tapaan tehdä politiikkaa.
Jo nyt on nähtävissä, etteivät vihreät kykene enää puhuttelemaan uusia nuoria ikäluokkia eivätkä puoluetta aikaisemmin tukenutta akateemista keskiluokkaa.
Tämä näkyy heikkona menestyksenä vaalikentillä. Puolue on hävinnyt kaikki viime vaalit presidentinvaaleja lukuun ottamatta. Pärjääminen presidentinvaalissa oli enemmän ehdokkaan Pekka Haaviston persoonan kuin puolueen ansiota.
Vuoden 2010 eduskuntavaaleissa vihreät hävisi viisi ja vuoden 2012 kunnallisvaaleissa viitisenkymmentä paikkaa. Hiljattain pidetyissä eurovaaleissa puolue menetti toisen edustajansa.
Vihreät ovat niin hirttäytyneet ydinvoimakysymykseen, että siitä on tullut rasite puolueelle. Ydinvoima on sille elämää suurempi kysymys.
Kuvaavaa on, että vain ydinvoimaan liittyvät asiat ovat olleet sellaisia, jotka ovat saaneet vihreät pohtimaan, ollako hallituksessa vai ei.
Vuonna 2002 vihreät lähtivät hallituksesta sen esitettyä lupaa Olkiluoto 3:n rakentamiseen. Sen sijaan vuonna 2010 puolue jäi hallitukseen, vaikka se hyväksyi periaateluvan peräti kahden uuden ydinvoimalan rakentamiseen.
Parhaillaan ilmassa leijuu kysymys, mitä vihreät tekevät, jos Fennovoiman ja Olkiluodon lupa-asiat tulevat uudelleen hallituksen käsittelyyn.
Jämsän puoluekokouksessa hyväksymässään poliittisessa ohjelmassa puolue lähtee siitä, ettei uutta ydinvoimaa sallita. Nähtäväksi jää, mitä linjaus tarkoittaa nykyisten lupien päivityksen yhteydessä.
Puoluejohto ei ole ilmaissut selkeästi, mitä se tekee, jos uusien voimaloiden lupahakemukset tulevat hallituksen työlistalle. Hiljaisuus kielii siitä, että puoluejohto odottaa kysymysten ratkeavan itsestään eli etteivät hankkeet etenisi suunnitelulla tavalla.
Ydinvoima jakaa vihreät useaan leiriin. Yhdessä ääripäässä ovat ne, jotka vaativat sen pikaista alasajoa Saksan mallin mukaan. He ovat vähemmistönä. Toisen merkittävän vähemmistön mielestä tämän päivän ydinvoima olisi hyväksyttävissä.
Se, että vihreät tulevat näkyvästi esille lähes yksinomaan vain ydinvoimaa koskevissa kysymyksissä, rajaa kannattajakuntaa. Osaa mahdollisista kannattajista tämä ei tyydytä.
Jos vihreiden piti löytää uusi suunta puoluekokouksesta, jäi se vielä odottamaan itseään. Jämsän kokouksen päätöksin uusi nousukausi tuskin koittaa.
Puoluekokouksessa kaatui ehdotus kahden puheenjohtajan malliin siirtymisestä. Ratkaisua puolueen ongelmiin kahden kärjen malli ei olisi tuonutkaan. Päinvastoin se olisi saattanut entisestään sekoittaa käsitystä siitä, mitä puolue tahtoo.
Pääkirjoitus