Helsinki Vihreät vaativat avointa keskustelua turvallisuuspolitiikasta ja mahdollisesta Suomen Nato-jäsenyydestä. Vihreän liiton puheenjohtajan Osmo Soininvaaran mielestä keskustelua aiheesta olisi reilua käydä ennen eduskuntavaaleja, eikä vain niiden jälkeen.
Vihreät eivät muuttaneet peruskielteistä suhtautumistaan Suomen Nato-jäsenyyteen lauantaina Helsingissä pidetyssä valtuuskunnan kokouksessa. Toisaalta he eivät kuitenkaan halua liian tiukasti hirttäytyä kielteiseen kantaansa. Vihreät ovat valmiita jopa Nato-myönteiseen hallitukseen.
Soinivaara herätteli myös keskustelua, onko Suomella tarvetta ylläpitää kylmän sodan aikaiseen suurvalta-asetelmaan ja yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusjärjestelmää.
"Kuuluuko se tälle vuosituhannelle, ja mihin sotaan siinä oikein varaudutaan. Jos järjestelmää tarvitaan vain yleisen maanpuolustustahon ylläpitämiseksi, on kyse aika kallista imagotapauksesta". Soininvaara latasi.
Tuija Brax
ruoski vihreitä
Kansanedustaja Tuija Brax pelkäsi, että vihreät itse tahallaan tai laiskuuttaan lakaisevat turvallisuuspolitiikan vaikeita kysymyksiä maton alle. "Kaipaan itseruoskintaa siksi, että minusta vihreät eivät saa tässäkään asiassa mennä kenenkään selän taakse."
Brax vaati, että liittoutumattomuudesta ei pidä rakentaa mitään ehdotonta vihreiden poliittista kulmakiveä. "Luulen, että jos Ruotsi päätyy hakemaan Nato-jäsenyyttä, muuttaa sotilaallisen liittoutumattomuutemme opit muotoaan sen siliän tien. Silloin olisi aika noloa, että kulmakivestämme emme päätä me, vaan Ruotsin hallitus"
Brax kritisoi valtuuskunnan käsittelyyn valmisteltuja turvallisuuspoliittisia teesejä. Hän piti nolona, että luonnoksessa todettiin, että "jos Suomen ulkopolitiikan johto päätyy ehdottomaan liittymistä Natoon, pitää jäsenyysasia alistaa kansanäänestykseen."
"Noloa ei ole kansanäänestyksen vaatiminen, vaan se, että sitä edeltävä toimija on jokin ulkoavaruudesta tai vihreiden ulkopuolelta tuleva mystinen Suomen ulkopolitiikan johto", Brax kertoi. Hänen ehdotuksestaan kohtaa muutettiin niin, että jos eduskunta ja sen luottamusta nauttiva hallitus yhdessä presidentin kanssa tekee esityksen liittymisestä, se pitää alistaa kansanäänestykseen.
Nato ei ole enää seksikäs
"On tilanteita maailmassa, jossa tarvitaan sellaista poliittista johtajuutta, jossa valitut edustajat tekevät päätöksiä kansan puolesta, mutta tämä ei ole niitä kysymyksiä", Soininvaara korosti. Hänen mukaansa kyse olisi suvereniteetin luovuttamisesta, mikä vaatisi kansan suostumuksen.
Nato-kysymys on Soininvaaran mielestä menettänyt seksikkyyttään. "Toisaalta ne argumentit sen puolesta ovat aika paljon haalistuneet kylmän sodan jälkeen ja Naton muodonmuutoksen seurauksena argumentit sitä vastaan ovat myös haalistuneet. Se ei ole meille kynnyskysymys, mutta en usko, että Suomessa päädytään Nato-jäsenyyteen ellei tule esille uusia argumentteja."
Vihreiden varapuheenjohtaja Ulla Anttila muistutti, että kylmän sodan kaavusta suurin osa on karissut Naton yltä, mutta se on edelleen puolustusliitto, jossa Yhdysvaltojen asema on johtava.
Harri Holkeria suitsutettiin
Europarlamentaarikko Heidi Hautala korosti, että suurin turvallisuusuhka on yhä selvempi jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin maihin. "Olisi pään panemista pensaaseen pelkistää keskustelu Suomen turvallisuudesta kysymykseksi mahdollisesta liittymisestä Natoon."
Vihreiden vieraana ollut valtioneuvos Harri Holkeri (kok.) korosti YK:n roolin tärkeyttä. "En pysty antamaan kovin ruusuista kuvaa YK:sta. Vaikka YK on ollut monien toiveiden ja unelmien kohde, käytännön toimissa se on vähintäänkin kömpelö, ellei suorastaan useasti toimintakyvytön."
Vihreät hehkuttivat vuolaasti Holkerin katsausta YK:n historiaan. Soinivaara kehui entisen pääministerin ja kokoomusjohtajan mielipiteiden kehittyneen vuosien mittaan parempaan suuntaan ja toivoi, että Holkeria kuunneltaisiin kokoomuksessa.