Vihreiden eduskuntaryhmä piti viikonloppuna kaivosseminaarin Meltosjärvellä Tornionjokilaaksossa.
Vihreät vaatii kaivoslain muuttamista siten, että kaivoksen sijaintikunnalla olisi aina veto-oikeus, kun harkitaan uuden kaivoksen avaamista kunnan alueella.
– Näin voitaisiin paikallisesti arvioida, ovatko esimerkiksi matkailun, poronhoidon ja virkistyskäytön tarpeet sovitettavissa yhteen kaivostoiminnan kanssa. Kaivoshankelupien myöntämisessä ei ole varaa löyhentämiseen, vihreät painottavat julkilausumassaan.
Lisäksi puolue ehdottaa kaivosveroa, jonka tuotosta valtio antaisi osan sijaintikunnalle mahdollisten haittojen korvaamiseen.
Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto esitti seminaarissa ajatuksensa tulevaisuudesta. Jos visio toteutuu, lappilaisia ja kaikkia suomalaisia leireihin jakavat kaivoskiistat jäävät historiaan.
– Pidemmällä aikavälillä maailmassa on siirryttävä kiertotalouteen, jossa uusia kaivoksia ei tarvitse perustaa ja uusiutumattomia luonnonvaroja ei enää käytetä, vaan käytöstä poistetuista tuotteista otetaan kaikki materiaalit talteen ja uuteen käyttöön, Alanko-Kahiluoto arvioi.
”Meihin ladataan valtavat odotukset”
Kaivoshankkeet ovat muokanneet Lapissa ihmisten asenteita siten, että kaivoksia vastustaviin vihreisiin suhtaudutaan aiempaa suopeammin.
– Nimittely on jäänyt vähemmälle. Missään nimessä meihin ei suhtauduta vihamielisesti, kertoo Marja Tuominen.
Vihreiden kaivosseminaari pidettiin lauantaina hänen yrttitarhallaan Meltosjärvellä.
– Tuossa teehuoneessa istuivat Pekka Haavisto, Tuija Brax ja muut. Braxilla on mökki Turtolassa Tornionjokilaaksossa, Tuominen kertoo puhelimessa. Hän on aiemmin toiminut Lapin vihreiden puheenjohtajana.
– Hirveän paljon odotetaan, että vihreät pelastavat maailmaan. Meihin ladataan valtavat odotukset. Sellainen olo on tullut, että kun jossain on ongelmatilanne, niin silloin käännytään vihreiden puoleen.
Kulta- ja uraanikaivoksen
pelätään uhkaavan lohikantaa
Voisiko vihreät saada Lapista läpi kansanedustajan?
– Suurin osa Lapin väestöstä arvostaa luontoa. En pidä lappilaista vihreää kansanedustajaa mahdottomana ajatuksena, koska maailma muuttuu. Meidän pitää saada näkyviä ja uskottavia ehdokkaita.
Meltosjärvellä asuu noin 130 ihmistä. Monet kyläläiset pelkäävät, että alueelle perustetaan kulta- ja uraanikaivos.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes myönsi syksyllä 2011 kanadalaiselle Mawsonille malminetsintäluvan kolmeksi vuodeksi.
Valtausalueella sijaitsee kolme Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa suojelualuetta: Mustiaapa-Kaattasjärvi, Romppaat ja Meltosjärvet-Pysäjärvi.
– Surettaa, kun hienot ja vanhat metsät ovat vaarassa. Mawson on jo käräjillä sen takia, että yhtiö on aloittanut etsinnät Romppaan Natura-alueella. Henkilökohtaisesti vastustan kaivoshanketta. Ruotsalaisetkin ovat siitä kiinnostuneet, koska se uhkaisi Tornionjoen vedenlaatua, Tuominen kertoo.
Tornionjoki on yksi Euroopan parhaista lohijoista. Viime kesänä Ruotsin ja Suomen rajajokeen nousi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kaikuluotainmittausten perusteella parhaina päivinä lähes 10 000 lohta.
Joen matkailuarvo mitataan joka vuosi miljoonissa euroissa.
Kaivos varjostaa myös
Nuorttijoen taimenta
Savukoskella kalastajat pelkäävät Sokliin suunnitellun malmikaivoksen vahingoittavan Nuorttijoen ainutlaatuista taimenkantaa.
Kolarissa Ylläksen laskettelukeskuksen naapurissa Hannukaisen kaivosta vastustavat niin matkailuväki kuin Tornionjoen lohikannan puolustajatkin.
– Pienten matkailuyritysten ihmiset ovat huolissaan. Kaivosten kannattajat sanovat, että kylille saadaan töitä, mutta ei niitä työpaikkoja Meltosjärvelle tulisi, vaan ne menisivät Rovaniemelle, Tuominen epäilee.
Seminaarissa Alanko-Kahiluoto sanoi, että kaivokset eivät sovi lainkaan kansallispuistoihin, luonnonsuojelualueille eivätkä Natura-alueille.
Lännen Media yritti sunnuntaina päivällä tavoittaa Mawson Energi AB:n edustajaa.