Suomi ei ole enää Euroopan unionin ympäristöpolitiikan kärkimaa, päättelee vihreiden kansanedustaja, eduskunnan suuren valiokunnan jäsen Heidi Hautala. Tähän arvioon Hautala päätyi, kun ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r.) oli perjantaina suuressa valiokunnassa kuultavana ilmastopolitiikasta.
Hautala esitti kritiikkinsä lauantaina Mikkelissä Vihreän liiton valtuuskunnan kokouksessa.
Suomi aikoo vastustaa alkuviikosta EU:n ympäristöneuvoston kokouksessa ehdotusta, jonka mukaan unionin pitäisi yksipuolisesti sitoutua jo pian Kioton ilmastosopimuksen jälkeisiin, pitkän aikavälin kasvihuonekaasujen päästötavoitteisiin.
Hautalan mukaan Suomen omaksuma linjaus horjuttaa mahdollisuuksia saada kehitysmaat ja USA ilmastotavoitteiden taakse. Epäselvyyttä on edelleen siitä, suostuuko Venäjä ratifioimaan Kioton sopimuksen. Vaikka sopimus ei tule voimaan ilman Venäjää, alkaa EU:n jäsenmaissa Kioton päästörajoihin perustuva päästökauppa jo ensi vuonna.
Hautalan tulkinnan mukana hallituksen EU-ministerivaliokunta muutti perjantaina selkeästi Suomen aikaisempaa linjaa. Hän puhui jopa Suomen ilmastopolitiikan mustasta perjantaista.
Enestam esti pahemman skandaalin
Hautala arveli, että Enestam on pystynet estämään, ettei Suomi siirtyisi EU:ssa sentään kaikkein vastahakoisempien maiden kuten Espanjan ja Italian joukkoon. "Se olisi ollut todella kansainvälinen skandaali."
EU:n ympäristöulottuvuus on Hautalan mielestä laajemminkin vahvassa vastatuulessa.
Suomen tiukentuneen kannan taustalla on Hautalan mukaan työnantajien TT:n ja ay-liikkeen SAK:n linjaukset ilmastopolitiikkaan. Hänen mielestään etujärjestöistä on tullut hallituksen ilmastopolitiikan päällystakki.
Hautalan mukaan TT ja SAK ovat saaneet hallituksen uskomaan, että Suomi olisi mahdollisuus saada EU:n sisäisessä taakanjaossa pienemmät päästörajoitukset. "En usko tähän hetkeäkään, koska Suomen tavoite on erittäin ystävällinen ja ottaa huomioon monella tavalla Suomen erityisolosuhteet."
Hautalan mukaan etujärjestöjen toiminta on ollut vastenmielistä. SAK:n johtaja Matti Viialainen (vas.) on epäillyt, että entiset ympäristöministeri Satu Hassi (vihr.) ja Pekka Haavisto (vihr.) myivät isänmaan neuvotellessaan Kioto-taakan jaosta.
Kirkosta uusi liittolainen vihreille
Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara korosti ennen Hautalan puheenvuoroa, että ay-liike ei voi olla vihreiden vihollinen ilmastopolitiikassa.
Soininvaaran äänensävy muuttui, kun hän kuunteli Hautalan puheenvuoron. Oppositiojohtajalle hallituksen jyrkentynyt linja ilmastopolitiikkaan tuli täytenä yllätyksenä. Hän oli asiasta hyvin järkyttynyt.
"On hyvin häpeällistä olla suomalainen. Uskon, että suomalaisten keskuudessa on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ovat paljon avarakatseisempia. Suomalaiset ovat hyvin eettisesti ajattelevia ihmisiä."
Soininvaara arveli, että molemmista kansankirkoista löytyy vihreille liittolaisia ilmastopolitiikassa.
Turkulainen Katri Sarlund pohdiskeli, kuka haluaa ilmastonmuutosta. "Luonto kyllä selviää ilmastomuutoksesta, mutta ihminen aina siitä kärsii."
Puoluesihteeri Ari Heikkinen kertoi säälivänsä etujärjestöjen ihmisiä, jotka haluavat löyhentää Suomen ilmastopolitiikkaan. Hän kysyi, onko heillä lainkaan lapsia.
Teollisuus käänsi takkinsa
Turkulainen Ville Niinistö muistutti, että teollisuus kannatti ilmastopolitiikkaa ennen ydinvoimapäätösä.
Soininvaaran mukaan hallitus toimii kuin ilmastopolitiikka olisi muusta politiikasta irrallinen saareke. "Liikennepolitiikka on yhä henkilöautopainotteista ja pääministeri lupaa helpottaa asutuksen hajautumista terveen kylä- ja taajamarakenteen ulkopuolelle."
Soininvaaran mielestä teollisuuden ja SAK:n hätähuudot ovat suhteettomia. Hän korosti, että ilmastomuutoksen torjuminen saattaa vuonna 2010 merkitä puoli prosenttia alempaa kokonaistuotantoa kuin muuten. "Eikö maapallon elinkelpoisuus ole edes sen arvoinen."
Hän painotti, että .