Pohjois-Karjalassa asuvan kansanedustaja Tarja Cronbergin valinta Vihreän liiton johtoon horjuttaa puolueen vanhan ydinryhmän asemia. Uuteen puheenjohtajaan kohdistuu kovia odotuksia, joita hän on itsekin ruokkinut.
Puoluejohtajan valinta vihreiden Kokkolassa pidetyssä puoluekokouksessa oli lopulta hyvin tiukka. Ensimmäisen äänestyskierroksen perusteella lopputulosta voi pitää myös pienenä yllätyksenä. Ykköskierroksella kolmanneksi jääneen Osmo Soininvaaran äänet eivät laajasti siirtyneetkään Anni Sinnemäen taakse ja vieneet tätä voittoon, vaikka Soininvaara osoitti tälle selvän tukensa. Väistyvä puheenjohtaja joutui nielemään tappionsa ja toteamaan vielä, ettei hänen arvovaltansa riittänyt oman kannatuksen testamenttaamiseen.
Vain joka viides kokousedustaja oli valmis antamaan neljä vuotta vihreitä johtaneelle Soininvaaralle jatkon. Monien silmissä Soininvaarasta oli tullut puolueensa filosofikuningas, joka ei ollut halukas jakamaan valtaa ja joka linjasi puolueen politiikkaa ilman muiden kaipaamaa keskustelua.
Soininvaaran häviön myötä asemiaan puolueen päätöksenteossa menettää myös "perheeksi" kutsuttu liiton vanha pääkaupunkiseutulainen ydinryhmä. Sinnemäen valinta olisi merkinnyt puolueen Helsinki-keskeisyyden jatkumista.
Kokkolan kokouksen perusteella vihreät elävät kuitenkin aika seesteistä vaihetta. Cronberg itse ei ollut ainoa puheenjohtajaehdokas, joka vakuutteli puolueen yhtenäisyyttä sekä ennen että jälkeen valintojen. Monissa takavuosien kokouksissa tunnelma on ollut paljon kireämpi.
Oululaisten löytö Cronberg on vihreiden johdossa uudenlainen hahmo. Hän asuu syrjäseudulla, vaikka onkin helsinkiläissyntyinen ja suurimman osan elämästään suurkaupungeissa elänyt. Hän on 61-vuotias isoäiti, 30 vuotta Sinnemäkeä vanhempi, ja nykyisistä eduskuntapuolueiden johtajista iäkkäin. Hän on maanomistaja, joita vihreiden linjaukset ovat yleensä enemmän ärsyttäneet kuin miellyttäneet. Hän on ensimmäisen kauden kansanedustaja, joka toimi aluksi vihreissä sitoutumattomana ja liittyi puolueen jäseneksi vasta viime maaliskuussa.
Cronbergiin kohdistuu puolueessa nyt kovat odotukset, eikä vähiten siksi, että hän on itse antanut niihin aihetta. Hän on korostanut tarvetta levittää vihreiden kannatusta kaupungeista maaseudulle. Heti valintansa jälkeen hän arvioi vihreiden voivan nostaa kannatuksensa 11-12 prosenttiin, jopa siitä yli. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, mutta Cronbergilla on ainakin edellytyksiä siihen yleistä luottamusta herättävänä vakaana henkilönä.
Vihreät menevät eduskuntavaaleihin Cronbergin johdolla 2007. Jos puolue ei onnistu kasvattamaan kannatustaan ja jää pois hallituksesta, hänen kautensa puoluejohdossa voi jäädä kahden vuoden mittaiseksi. Cronberg itse piti sunnuntaina kahta kautta puheenjohtajalle sopivana urakkana. Kuinka kauan Cronberg puoluetta johtaakin, Sinnemäkeä pidetään perintöprinsessana. Mutta vannomatta paras. Kukaan ei ollut kuullut vuosi sitten kuiskettakaan Cronbergista puheenjohtajaehdokkaana.
Cronbergin mukaan ei ole oikeaa ja väärää vihreyttä vaan vihreän eri sävyjä. Näkemys voi merkitä, että hän haluaa kääntää perinteistä ympäristöpuoluetta vielä muutaman pykälän yleispuolueen suuntaan.
Monia organisaatioita vetänyt kaksinkertainen tohtori aikoo myös asettaa puolueensa moninaisia tavoitteita tärkeysjärjestykseen. Puolueella onkin yli 300 sivua ohjelmatekstiä. Ohjelmien kokoaminen on kuitenkin tapa miellyttää puolueen eri intressipiirejä. Tavoitteiden ensisijaistaminen tuskin ihastuttaa niitä, joiden tärkeänä pitämät asiat todetaan vähemmän tärkeiksi.