Elämää vanhassa Raahessa -sarjassa on julkaistu 6.8. ja 14.8. jutut Raahen vanhoista taloista.
Soveliuksen talo, Grönä slottet, on vanhin Raahessa säilynyt asuinrakennus. Soveliuksen laivanvarustajasuvun talon rakensi 1780-luvulla kauppias Mats Sovelius kaupungin keskeisimmälle paikalle kauppatorin kupeeseen.
"Tontilla aiemmin olleessa rakennuksessa on asunut useita Raahen pormestareita. Vanhat rakennukset purettiin, sen tilalle rakennettiin siihen aikaan tosi moderni ja huipputyylikäs talo", kertoo Raahen kaupungin museoamanuenssi Eija Turunen.
Kaksikerroksisen talon korkea kivijalka oli 1700-luvun porvaristalossa uutuus. Erityisen arvokasta talossa on siinä säilynyt 1700-luvun porvaristalon pohjakaava, huonejärjestys ja alkuperäisen mallin mukainen ulkovuoraus.
"Kauppias näki liikematkoillansa Tukholmassa rakentamisen mallia. Rakennustaiteen muutokset tulivat tuohon aikaan meille hirveän nopeasti."
Talo on ollut asuttuna aina 1960- ja 1970-lukujen taitteeseen saakka. Välillä talossa toimi Raahen musiikkikoulu, 1980-luvun lopulla vuokralaiseksi tuli Raahen museo.
Vaikka taloon on vuosien varrella tehty pieniä muutoksia, rakennettu keittiö- ja vessatiloja, on huonejärjestys säilynyt. "Esimerkiksi alakerran lankkulattia on lähes kokonaan säilynyt."
1890-luvulla taloa on korotettu, jotta talon silloinen emäntä saisi modernimmat tilat. Korotuksen yhteydessä kattorakennetta muutettiin. Entisajan rakentajat ovat hallinneet kierrätyksen taidon, sillä hirsien päälle on laitettu käytöstä poistettuja purjeita ennen pinkopahvien asentamista.
Kun museo tuli taloon, tehtiin talossa remontti, jonka yhteydessä tehtiin laaja pintakäsittelykartoitus. 1890-luvulle ajoitettujen tapettijäänteiden perusteella konservaattori Jouko Turunen valmisti tapettien mallit, silkkiseulat, joiden avulla kuviot painettiin voimapaperille.
Alakertaan suunniteltiin tapetit samalla tavoin jugendhengen mukaisesti. Entisöinti toteutettiin kokonaan talon ehdoilla, esimerkiksi seiniä ja lattioita ei suoristettu.
Soveliuksen talossa sijaitsee Raahen museon toimisto. Alakerta on varattu vaihtuville näyttelyille, kun taas yläkertaan on rakennettu 1890-luvun asuun Laivapatruunin koti.
"Sitä on mukava esitellä museokävijöille, kertoa heille talon asukkaista ja taloon liittyvistä tarinoista. Nyt kun vielä saisi laitettua merimiehen kodin, ettei ihmisille jäisi sellainen kuva, että kaikki olisivat aikoinaan asuneet näin vauraasti."
Yläkerrassa on 1800-luvun lopulla toiminut Svenska Klubben. Lattiassa näkyy vieläkin biljardipöydän ja pöytää ahkerasti kiertäneiden pelaajien jäljet.
Soveliuksen taloon käy tutustumassa vuosittain noin 4 000 ihmistä. Museolle Soveliuksen talo sopii Turusen mielestä erinomaisesti.
"Vaikka talvella ehkä hieman paleltaa ja tulee, niin siitä pääsee laittamalla hieman enemmän vaatetta päälle. Johankaan ei kovin paljon pelottele. Häntä ei ole tarvinnut pelätä", sanoo Turunen arvoituksellisesti.