Vihreän ke­hi­tyk­sen ohjelma saa kii­tos­ta, mutta myös kri­tiik­kiä – vasta to­teu­tus rat­kai­see

Ministeri ja EK korostavat ohjelman kokonaisvaltaisuutta. Luontojärjestö vaatii vielä tiukempaa päästötavoitetta vuodelle 2030.

Komission vihreän kehityksen ohjelma on tässä vaiheessa pääasiassa kokoelma tavoitteita ja painopisteitä, mutta konkretiaa on tulossa pian. Politiikalla etsitään reittiä kohti hiilineutraalia Eurooppaa. Mukana ovat myös luonnon monimuotoisuus ja esimerkiksi kemikalisoituminen.
Komission vihreän kehityksen ohjelma on tässä vaiheessa pääasiassa kokoelma tavoitteita ja painopisteitä, mutta konkretiaa on tulossa pian. Politiikalla etsitään reittiä kohti hiilineutraalia Eurooppaa. Mukana ovat myös luonnon monimuotoisuus ja esimerkiksi kemikalisoituminen.
Kuva: Tamas Soki

Ministeri ja EK korostavat ohjelman kokonaisvaltaisuutta. Luontojärjestö vaatii vielä tiukempaa päästötavoitetta vuodelle 2030.

Tänään julkistetun EU:n komission vihreän kehityksen ohjelman konkreettisia vaikutuksia Suomeen on vielä vaikea arvioida, sillä komissio alkaa antaa ohjelman eri kohdista tarkempia ja konkreettisempia esityksiä vasta tammikuusta alkaen.

Tavoitteet ovat suuria, mutta vasta toteutus ratkaisee, jäävätkö ne sellaisiksi.

Tässä mielessä tilanne muistuttaa ilmastotavoitteiltaan kunnianhimoiseksi sanottua Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmaa, joka siirtyi sellaisenaan Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmaksi. Siinäkin ratkaisevimmat toteutusvaiheet ovat vielä edessä.

EK kiittää kokonaisvaltaisuutta

Suomalaista elinkeinoelämää edustava EK kiittää komission vihreän kehityksen ohjelmassa erityisesti sen kokonaisvaltaisuutta.

– Parasta Green Dealissä on sen kattavuus ja ulottuminen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden lisäksi muun muassa rahoitukseen, kiertotalouteen ja teollisuuspolitiikkaan, toteaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki.

Hän huomauttaa, että ohjelmassa on nostettu myös vahvasti esiin ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys ja oikeudenmukainen siirtymä vähähiiliseen talouteen.

Huomiota saa myös elonkirjon huomiointi. EU valmistautuu ensi vuonna pidettävään, YKn kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen osapuolikokoukseen.

– Komissio nostaa nyt luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen merkittäväksi globaaliksi haasteeksi ilmastonmuutoksen rinnalle. Luonnon monimuotoisuuden varjelu, kiertotalouden edistäminen sekä ympäristöntilan parantaminen haastavat elinkeinoelämää myös Suomessa, sanoo EK:n asiantuntija Heidi Lettojärvi.

Ohjelma mainitsee myös teollisuuden päästösääntelyyn liittyvän uudistamisen, mutta ei vielä tarkemmin.

Tavoitteet ovat lupaavia, mutta aikataulu erittäin tiukka.

– Tärkeintä on, että vaikutusarvioista ja huolellisesta valmistelusta ei tingitä ohjelmaa toteutettaessa, Ruohomäki sanoo.

Mikkonen: Kestävyystavoitteiden ohjattava kaikkea politiikkaa

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) kuvaa ohjelmaa merkittäväksi avaukseksi, jolla EU:n talous voidaan rakentaa kestävälle pohjalle.

Hänen mielestään ohjelma osoittaa, että vähähiilisen tulevaisuuden rakentaminen on unionin prioriteetti.

– Kestävyystavoitteiden on ohjattava kaikkea EU:n politiikkaa. Vain näin voimme tarttua kestävyyskriisin juurisyihin, Mikkonen toteaa.

Hän lupaa, että Suomi antaa komissiolle täyden tukensa, jotta komission tulevat lainsäädäntöehdotukset saadaan mahdollisimman ripeästi jäsenmaiden käsiteltäviksi.

Luontojärjestö vaatii tiukempaa päästötavoitetta 2030

Suomen luonnonsuojeluliitossa ohjelman päästötavoitteita pidetään liian löyhinä.

– Jotta EU:n toimet olisivat linjassa Pariisin sopimuksen kanssa, komission on pikaisesti esitettävä vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostamista 65 prosenttiin, vaatii suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Liitto kiittää muun muassa metsäkatoa ja ruokaketjua koskevista linjauksista. Pelkät tavoitteet eivät kuitenkaan riitä.

– Jatkotyöstä riippuu se, tuleeko suunnitelmiin riittävästi konkretiaa ja sitovuutta, sanoo erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Muokattu klo 22.03: Lisätty EK:n Lettojärven kommentit.

Konkreettisia askelmerkkejä

Tammikuu 2020:

Esitys oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Rahastoon on tarkoitus ohjata sata miljardia euroa, ja sillä tuetaan muun muassa vahvasti hiiliteollisuudesta riippuvaisia maita.

Helmikuu 2020:

Tavoite hiilineutraalista EU:sta 2050 ja tämän sitominen ilmastolakiin.

Helmikuu 2020:

Esitys biodiversiteettistrtegiasta, metsästrategiasta ja maatalouden ohjauksesta.

Maaliskuu 2020:

Esitys kiertotalouden toimintasuunnitelmasta. Pääkohteena resurssi-intensiiviset alat, kuten tekstiili- ja rakennusalat.

Kesäkuu 2020:

Esitys ilman ja veden laatua koskevista ohjelmista, teollisuuden päästösääntelyn uudistamisesta ja kemikaalistrategiasta. Tavoitteena nollapäästöstrategia, jolla suojellaan sekä ympäristöä että ihmisten terveyttä.

Kesä 2020:

Vuoden 2030 päästövähennystävoitetta (50 ja 55%) koskeva suunnitelma.

Aikataulu avoin:

Hiilitullit EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille.