Presidentin vallan oleellinen kavennus on vihreän liiton tavoite. Vihreiden puoluekokous osui keskelle vaalirahoituksesta käytävää myrskyisää keskustelua. Puolueessa kannatetaan mahdollisimman suurta avoimuutta.
Vihreä liitto pääsi ottamaan kantaa ensimmäisenä hallituspuolueena perustuslain tarkistukseen pääministeri Matti Vanhasen toiveen mukaisesti. Vanhanen haluaa kesän puoluekokouksista linjapäätöksiä mahdollisesta perustuslain uudistuksesta. Vihreiden puoluekokous Mikkelissä näytti vihreää valoa presidentin ulkopoliittisten valtaoikeuksien riisumiselle ja punaista valoa presidentti Tarja Halosen näkemyksille.
Oikeusministeri Tuija Brax varmisti puolueväen asenteita toteamalla, että nytkään presidentillä ei ole itsenäistä ulkopoliittista johtovaltaa. Presidentin on aina toimittava yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Hän muistutti EU:n Lissabonin sopimuksen tuovan unionille kosolti lisää yhteistä ulkopoliittista toimeliaisuutta. Ja EU:ssa pääministeri on Suomen ykköstoimija, kuului oikeusministerin viesti.
EU:n kehitys voi mutkistaa entisestäänkin Suomen ulkopolitiikan toimivaltasuhteita, jos presidentin valtaoikeudet jäävät ennalleen vuonna 2000 voimaan tulleen nykyisen perustuslain määrittelemään muotoon. Mutta myös vihreiden ensisijainen tavoite on nostaa eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen asemaa presidentin vallan kustannuksella riippumatta EU:n kehityksestä.
Presidentin nimitysvaltaakin on karsittava, mutta missä määrin, siitä on puheenjohtaja Tarja Cronbergin mukaan edelleen vara keskustella.
Suoran kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen, jopa päättävät kansanäänestykset ovat vihreiden tavoitteita. Siksikin puolue haluaa pitää kiinni myös suorasta kansanvaalista presidenttiä valittaessa, vaikka hänellä ei entistä valtaa olisikaan.
Tarja Halonen puolustaa tiukasti presidentin valtaoikeuksia. Sunnuntaina presidentti arvioi Keskisuomalaisessa, että presidentin valtaoikeuksiin saatettaisiin suhtautua toisin, jos hän olisi kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä. Arvioon on vaikea yhtyä. Perustuslain uudistustarve lähtee puhtaasti ulkopolitiikan valtasuhteiden selkeyden tarpeesta ja kansanvallan periaatteista.
Cronberg totesi osuvasti, ettei presidentin epäilevällä suhtautumisella Natoon ole ollut vaikutusta ainakaan vihreiden näkemyksiin. Vihreät eivät kannata Suomen liittymistä Natoon, hän perusteli. Jäsenyys ei Cronbergin mielestä lisäisi Suomen turvallisuutta Yhteistyö toimii hänestä nytkin hyvin, mutta voimme päättää itsenäisesti missä rauhanturvaoperaatioissa olemme mukana.
Eduskunnan uskottavuus kärsi pahan kolauksen, pahoitteli oikeusministeri Brax vaalirahoituksesta syntynyttä kohua. Suomi on hänen mukaansa muutenkin poikkeus pohjoismaisessa sarjassa, kun on kyse äänestysvilkkaudesta. Muissa Pohjoismaissa äänestysprosentti on laskenut hieman, mutta on yhä aivan toisella tasolla kuin meillä.
Nyt nousi esiin myös epäily vaalirahoituksen vaikutuksesta rahoittajatahojen ajamiin hankkeisiin, etenkin Vihdin Ideaparkiin. Tässä yhteydessä pääministeriäkin on kovisteltu. Myös vihreiden puoluekokouksen keskusteluissa näpäytettiin pääministeri Vanhasta asiasta, vaikka paljon kovempaa arvostelua saikin vihreiltä ympäristöministeri Paula Lehtomäki.
Pallaksen hotellin laajennushanke ei toteudu mitassa, joka Lehtomäelle sopisi, jos asia on vihreitä kiinni. Ja varmaan se onkin. Asiasta pitää löytyä hallituksessa yhteisymmärrys. Silti olisi hyvä muistaa, että Pallaksen kansallispuistosta kiinnostuneita on kasvavassa määrin. Kohtuullista olisi, että heille olisi tarjolla hyviä yöpymismahdollisuuksia.