Itämeren kaasuputkella menee lujaa, tässä vaiheessa tosin vasta paperilla eikä meren pohjassa. Torstaina ensin Ruotsin hallitus hyväksyi maansa talousvyöhykkeen käytön putkea varten, sitten saman päätöksen teki Suomi. Maiden ratkaisujen ajoittuminen parin tunnin sisään oli merkillinen sattuma.
Varsinainen ympäristölupa vielä puuttuu. Rajan itäpuolella voi olla vaikea hahmottaa sitä, että hallituksen poliittinen päätös sallia talousvyöhykkeen käyttö on eri asia kuin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristöpäätös. Toivottavasti Nord Stream -yhtiön suomalaislobbarit Paavo Lipposen johdolla ovat kyenneet vakuuttamaan putken venäläisomistajan eli Gazprom -yhtiön siitä, että poliittisista päättäjistä riippumattomia viranomaisia todellakin voi olla olemassa.
Mitä todennäköisimmin yhtiö silti saa viimeisenkin lupansa, sillä tähän asti ympäristöselvityksissä ei ole tullut tietoon dramaattisia ongelmia.
Ruotsin ympäristöministeri Andreas Carlgren sanoi torstaina, ettei itse uskonut alkujaan putken läpäisevän ympäristövaatimuksia. Niin se kuitenkin teki. Selvitykset olivat Ruotsinkin mielestä riittäviä.
Tanskan lupa on jo, enää puuttuvat - yllättäen - Venäjä ja Saksa. Niissä tuskin on vaikeuksia luvassa. Putken varsinainen rakentaminen näyttää alkavan yhtiön suunnitelmien mukaan ensi vuoden keväänä.
Harva kansainvälinen hanke näillä ilmansuunnilla on nostanut yhtä paljon yhtä monenlaisia tunteita. Joissakin puheenvuoroissa on jopa väitetty, että seuraavaksi Venäjä vaatii Suomen etelärannalta tukikohtaa putkea vartioidakseen.
Kannattaa laittaa hattuun hieman jäitä, niin kauan kun niitä talvisin vielä Suomenlahdelta löytyy. Kyseessä ei ole keino levittää Venäjän valtapiiriä koko Itämerelle. Kyseessä on keino kuljettaa kaasua Venäjältä Saksaan ja sen naapurimaihin, joissa energiaa tarvitaan.
Teknisesti helpompaa olisi ollut rakentaa putki maata pitkin Baltian ja Puolan läpi. Aivan eri asia on, kuinka se prosessi olisi poliittisesti onnistunut. Itämeren pohja lienee sittenkin helpoin väylä uuden putkilinjauksen tekemiselle. Ympäristövaikutuksia sillä tietysti on, kuten kaikella taloudellisella toiminnalla.
Hankkeesta on annettu kasapäin lausuntoja. Vallitseva sävy on, että putki on eurooppalaisittain energian saannin ja ilmaston kannalta perusteltu. Rakentamisessa on ympäristöseikat aivan erityisesti otettava huomioon. Jos ympäristöehdot täyttyvät, ei ole olemassa mitään asiasyytä, miksi putkea ei voisi Itämerelle vetää.
paakirjoitus@kaleva.fi