Vihreän liiton mielestä Suomen ei ole syytä hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Tämä kanta sisältyy vihreän liiton valtuuskunnan lauantaina Helsingissä hyväksymään vihreiden turvallisuuspoliittiseen ohjelmaan "Vähemmän aseita - enemmän turvaa".
Aivan yksinkertaista kannan syntyminen ei ollut. Ohjelmaluonnoksen pohjatekstissä oli, että Suomen ei tule liittyä Naton jäseneksi. Helsinkiläinen Tapani Hietaniemi ehdotti muotoilua, että Suomen ei ole tässä tilanteessa syytä hakea Naton jäsenyyttä.
Hietaniemi kuitenkin luopui lopulta ehdottamasta "tässä tilanteessa" -tekstiä. Tähän vaikutti etenkin Kalle Könkkölän lohkaisu, että moinen teksti kuulostaa "niin kepulaiselta".
Ohjelmassa muistutetaan siitä, että vaikka Naton päätöksenteko perustuu konsensusperiaatteeseen, on Yhdysvalloilla organisaatiossa voimakas johtoasema. Naton jäsenenä Suomen vaikutusvalta turvallisuuspolitiikan kentällä heikkenisi verrattuna siihen, että Suomi Naton ulkopuolisena EU:n jäsenenä voi toimia kansainvälisenä välittäjänä kriisi- ja konfliktialueilla.
Perusteellista
pohdintaa
Ohjelmasta ei ollut lauantaina määrä käydä enää pitkää sisältökeskustelua, sillä laajaa keskustelua käytiin Mikkelissä pidetyssä edellisessä valtuuskunnan kokouksessa. Toisin kuitenkin kävi, ja vihreiden tapaan aikataulu petti, kun yksityiskohdista ruvettiin vääntämään kättä.
Erityisen pitkään keskusteltiin kansanmurhien ehkäisystä ja YK:n roolista siinä. Jollei kovin tarkkaan seurannut keskustelun sisältöä, tuloksena oli kyllä auttamattomasti putoaminen kärryiltä.
Niin ikään vihreän liiton perinteiden mukaisesti itse ohjelmassa käsitellään perusteellisesti turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Ohjelmassa on peräti 15 sivua.
Ohjelmassa esitellään laajasti vihreiden näkemyksiä mm. uhkakuvista, Suomen puolustuksesta, EU:n puolustusulottuvuudesta, Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja rajojen puolustuksesta.
Vihreät korostavat mm. itsenäisen päätöksenteon merkitystä. Ohjelmassa lähdetään siitä, että Suomen eduskunnan tulee vastakin olla vastuussa Suomen puolustuksesta, voimavaroista ja kriisinhallintaoperaatioista.
Vihreiden teeseissä kiinnitetään huomiota esimerkiksi kokonaisturvallisuuden käsitteeseen. Ohjelmassa korostetaan, että myös Suomessa kokonaisturvallisuuden rakenteita on tarkasteltava uudelleen. Tarkastelun tekee erityisen kiireelliseksi vihreiden mielestä suojelupoliisin ja puolustusvoimien välinen kiista siitä, kenelle terrorismin vastainen taistelu Suomessa kuuluu.
Asevelvollisuuden pakollisuudesta
luopumista tulee suunnitella
Vihreillä on asepalvelukseen selkeä kanta. Ohjelman mukaan vihreät eivät haluaisi käyttää uskottavan puolustuksen ylläpitoon yhtään enempää rahaa kuin on puolustuksen kannalta välttämätöntä.
Siksi vihreiden mielestä ei ole tarkoituksenmukaista, että asevelvollisuutta ylläpidetään nykyisissä mitoissa. Asevelvollisuuden pakollisuudesta luopumista tuli ohjelman mukaan suunnitella siten, että puolustusjärjestelmän ylläpitämisen kannalta riittävä osa ikäluokasta suorittaa asepalveluksen.
Mikään yllätys ei ole se, että vihreät vaativat Suomen luopumista jalkaväkimiinoista. Jalkaväkimiinojen poistaminen on vihreiden mielestä ennen kaikkea humanitaarinen päätös: yhtään henkilömiinaa ei pidä hyväksyä.
- Suomen puolustusvoimat katsoo, että suomalaiset jalkaväkimiinat ovat keskeinen osa aluepuolustusta. Toisaalta uhka massiivisen maa-armeijan hyökkäyksestä Venäjän suunnasta on koko ajan pienentynyt, joten miinojen puolustuksellinen merkitys ei enää ole yhtä keskeinen kuin ennen. Suomalaiset miinat ovat varastoissa ja vanhenevat vuoteen 2020 mennessä, päätellään ohjelmassa.
Lue myös:
