Pääkirjoitus

Vihreä liike ek­syk­sis­sä

Kansanedustaja Osmo Soininvaara haluaa kehittää vihreistä muiden kaltaista yleispuoluetta. Haavisto-ilmiön varaan ei kuitenkaan voi paljon laskea.

Kansanedustaja Osmo Soininvaara haluaa kehittää vihreistä muiden kaltaista yleispuoluetta. Haavisto-ilmiön varaan ei kuitenkaan voi paljon laskea.

Vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara haluaa kehittää puoluettaan yleispuolueen suuntaan. Soininvaaran mielestä tämä edellyttäisi, että puolue miettisi uudelleen suhdettaan muun muassa ydinvoimaan ja yksityisautoiluun maaseudulla.

Soininvaara sanoo joihinkin tutkimuksiin vedoten kolmanneksen vihreiden kannattajista olevan ydinvoiman puolustajia. Asia saattaa olla näin, jos puolueen kannattajiksi esimerkiksi lasketaan kaikki ne, jotka äänestivät Pekka Haavistoa presidentinvaaleissa. Siitä joukosta löytyy paljon niitä, jotka eivät hyväksy monia vihreiden poliittisia linjauksia.

Haaviston kannatus ei kuitenkaan ole kanavoitavissa puolueen kannatukseksi. Presidentinvaali on vahvasti henkilövaali eikä se johda pysyvämpiin ideologisiin siirtymiin. Kokemukset aikaisemmista presidentinvaaleista osoittavat, että ehdokkaan hyväkään menestys ei tuo pitkäaikaista iloa puolueelle, vaan tulos saattaa sulaa pian. Sen varaan ei kannata paljon laskea.

Vihreät on 25-vuotisen puoluehistoriansa ajan etsinyt paikkaansa puoluekentässä. Onko vihreät puolue vai liike vai jotain muuta? Tämä alkuajan asettamus tuntuu kummittelevan yhä taustalla.

Jo puolueen perustaminen aiheutti aikoinaan hajaannuksen. Jotkut olisivat halunneet vihreiden jatkavan suoran toiminnan kansalaisjärjestönä Koijärvi-liikkeen viitoittamalla tiellä. Enemmistö halusi kuitenkin kehittää liikettä puolueen suuntaan niin kuin on tapahtunutkin.

Vihreät on erottanut muista puolueista se, että puolue peilaa asioita ympäristönäkökulmasta. Niiltä osin kuin vihreät ovat olleet pakotettuja ottamaan kantaa talouskysymyksiin tai sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikkaan, linjaukset ovat olleetkin kuin minkä tahansa muun yleispuolueen kannanottoja.

Vihreiden kannatuksen kasvettua vaali vaalilta 1990-luvulla muut puolueet alkoivat omia ohjelmiinsa vihreitä ajatuksia. Ennen viime eduskuntavaaleja kävi hieman samalla tavalla perussuomalaisten kanssa: kun gallupit osoittavat perussuomalaisten kannatuksen kasvua, toiset puolueet kääntyivät samaan suuntaan.

Jos vihreät luopuvat ekologisesta lähestymistavasta, menettääkö puolue ominta, mitä sillä on ja muilla ei ole? Ja mitä jää jäljelle?

Ekologisen lähestymistavan säilyttäminen ei toki sulje pois sitä, ettei puolue voi hyväksyä sisällään poikkeavia näkemyksiä. Sitä paitsi erilaisuuden hyväksyminen kuuluu vihreiden perusajatteluun. Ryhmäkuri vihreissä kun on tunnetusti löysä.

Pitkän linjan poliitikkona Soininvaara tietää, että jos puolue pyrkii olemaan varteenotettava politiikan tekijä, se ei voi keskittyä yhteen teemaan. Ja jos puolue haluaa vaikuttaa jopa hallituksessa, se voi vielä vähemmän hirttäytyä yksittäiseen asiaan. Tästä on muistona vuoden 2002 ydinvoimapäätös.

Tuolloin vihreät lähti hallituksesta vastalauseena ydinvoimalle. Tällä ei kyetty vaikuttamaan päätökseen eikä siitä ollut edes propagandahyötyä.