Kuusamo Hyvällä syyllä voidaan sanoa, että kuusamolainen Niilo Päätalo oli jokseenkin tasan 70 vuotta sitten oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Sotamies Päätalo kuului Kuusamon korvessa, Sänkelässä, majailleeseen Tiedustelukomppania 16:een, ja sattui istumaan riu´ulla housut kintuissa, kun havaitsi vihollisen lumipukuisen tunnustelijan läheisyydessä.
"Ryssä saartaa meitä !", kuului hälytys ja kohta kaikki olivat ulkona teltoistaan.
Alkoi pakoon sivakoineen vihollisen takaa-ajo, minkä aikana hänet ammuttiin.
Mies kuului vihollisen sadan miehen partioon, joka oli onnistunut kiertämään vartioketjut ja yllättämään komppanian komentopaikalla olleet suomalaiset, koska saapuikin odottamatta lännestä päin.
Jonkin matkan päässä majoitusalueesta sijainneella komentopaikalla käydyssä kahakassa sai surmansa kaksi suomalaista.
"Vainolaiset palasivat rajalle latuaan myöten, mutta emme lähteneet seuraamaan niitä latumiinojen pelossa."
Päätalon tiedon mukaan Rovaniemeltä kotoisin olleet kaatuneet olivat ainoat Kuusamossa talvisodan aikana surmansa saaneet suomalaiset.
Sänkelä sijaitsee nykyisen valtakunnan rajan tuntumassa Suomen puolella Lämsänkylässä. Sodan aikana rajalle oli kuutisen kilometriä.
Konekiväärijoukkueella vahvistetun tiedustelukomppanian tehtävänä oli partioida rajaseudulla vihollisia tähystellen.
"Joukkueittain ja ryhmä kerrallaan partioreissuja tehtiin joka päivä. Aamulla liikkeelle ja illalla takaisin. Matkoilla pidettiin välillä tulta kuusen juurella ja lämmiteltiin jalkoja pakkasissa."
Tammikuisen kahakan lisäksi muita yhteenottoja vihollisten kanssa ei sattunut, eikä heistä tehty havaintojakaan.
Maanviljelijäperheen poika olisi ollut asevelvollinen vasta tammikuussa, mutta hän liittyi vapaaehtoisena alokkaana tiedustelukomppaniaan pian liikekannallepanon jälkeen.
"Yhtäjaksoisesti Sänkelässä oltiin. Ei silloin lomia tunnettu", Päätalo kertoo.
