Vi­hi­luo­don ui­ma­ran­nan lähellä lai­dun­ta­vat lehmät hil­lit­se­vät re­he­vöi­ty­mis­tä – kaikki eivät ole asiasta mie­lis­sään

Vihiluodon uimarannan läheisyydessä laiduntaa 27 lehmää vasikkoineen ja yksi siitossonni. Vihiluodon kyläyhdistyksen perustajajäsen Timo Patja on harmissaan asiasta.

Timo Patja on huolissaa siitä, että lahden pohja kasvaa umpeen.
-
Kuva: Timo Patja

Vihiluodon uimarannan läheisyydessä laiduntaa 27 lehmää vasikkoineen ja yksi siitossonni. Alue on aidattu niin, että eläimet pääsevät kahlaamaan veteen. Laiduntaminen vesirajassa on nostattanut huolen siitä, päätyykö lehmänlantaa vesistöön.

Vihiluodon kyläyhdistyksen perustajajäsen Timo Patja on harmissaan asiasta.

Patja muistelee kymmenen vuoden takaista aikaa, jolloin alueen ranta oli kirkasvetistä ja hiekkapohjaista.

– Ei ole enää. Nyt, kun monta kymmentä lehmää virtsaa ja ulostaa jatkuvasti rantaveteen, lahden pohja kasvaa umpeen. Itätuuli kuljettaa lantaa myös pikkuhiljaa länteen kohti uimarantaa. Siellä on uimareilla suut ja nenät täynnä mössöä, Patja sanoo.

Patja ihmettelee, miksi lehmien annetaan laiduntaa vedessä koko kesän ajan. Monikymmenpäinen karjalauma tuottaa huomattavan määrän lantaa ja virtsaa laidunkauden aikana.

– Kun laiduntamisesta aikoinaan puhuttiin, ei sanottu mitään siitä, että lanka vedetään veteen asti ja lehmät seisoisivat koko ajan vedessä.

Ranta-alueella laiduntavat lehmät ovat osa luonnon monimuotoisuuden suojelun hyväksi tehtävää työtä, jota Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus rahoittaa maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän tuella. Ylitarkastaja Jorma Pessa ely-keskuksesta kertoo, että kyse on luonnon ja maiseman monimuotoisuuden hoidosta, jota toteutetaan karjan laiduntamisen avulla.

– Yksi tavoitteista on näille ranta-alueille tunnusomaisten kasvi- ja eläinlajien elinolosuhteiden parantaminen kunnostamalla ja hoitamalla niiden elinympäristöjä, Pessa sanoo.

Timo Patja on huolissaa siitä, että lahden pohja kasvaa umpeen.
Timo Patja on huolissaa siitä, että lahden pohja kasvaa umpeen.
Kuva: Timo Patja

Sekä Pessa että lehmien omistaja Juha Räisänen huomauttavat, että ilman laidunniittyjä ranta-alueet kasvaisivat umpeen. Lehmien laiduntaminen siis nimenomaan estää alueen umpeenkasvua ja hillitsee rehevöitymistä.

– Eläimet eivät saa mitään lisäravinteita, vaan kaikki mitä ne syövät, tulee rannan omasta ekosysteemistä. Ajan mittaan alueelta poistuu ravinteita, ei tule lisää, Pessa sanoo.

Räisänen tietää, että rannoilla käyskentelevät lehmät ovat puhuttaneet ihmisiä vuosien aikana, myös muissa paikoissa, joissa maisemaa hoidetaan laiduntamisella.

– Ihmisillä on monesti aluksi ollut huoli, että rannat menisivät pilalle näillä alueilla. Myöhemmin he ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä, Räisänen sanoo.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Niskanen ei näe ongelmaa lehmien laiduntamisessa.

– Ymmärrän, että huolta mahdollisista päästöistä on, mutta uimarannalla ei ole näkynyt lehmistä johtuvaa haitallista vaikutusta, Niskanen sanoo.

Kun uimaranta viime kesänä avattiin, lehmien vaikutusta uimaveteen pohdittiin. Niskanen muistaa soittaneensa asiasta ely-keskukseen.

Uimaveden laatua on tämän jälkeen seurattu. Paikalla on käynyt tarkastajia Oulun seudun ympäristötoimesta. Viimeisin näyte otettiin pari viikkoa sitten maanantaina.

– Jokainen rannasta otettu näyte on ollut puhdas. Niistä ei ole löydetty lehmänlantaa, Niskanen sanoo.

Ympäristötoimelta vahvistetaan, että Vihiluodon vesi on ollut puhdasta. Ympäristöterveydenhuoltoyksikön päällikön Irmeli Röning-Jokisen mukaan näytteitä on vuosien varrella otettu muistakin vesistä, joiden äärellä on laiduntanut eläimiä. Tämän ei ole huomattu aiheuttavan haittoja uimavedelle.

Niskasen mukaan uimarantaan kerääntyy välillä levää, jota voi erehtyä luulemaan lannaksi.

– Kesän erikoisen korkeat lämpötilat ovat saaneet levän kasvamaan aiempaa enemmän.

Kesätyöseteleillä palkatut nuoret käyvät siistimässä uimarannan joka aamu. Muun muassa rantaan kulkeutuneet levät haravoidaan.

– Montaa näin siistiä uimarantaa Oulun seudulta ei löydy, Niskanen sanoo.