Yhä useampi vaatekaappi on saanut Suomessa viherpesun, kun maailmankauppojen ohella myös isot tekstiili- ja vaatealan toimijat ovat huomanneet kansalaisten ekologisen valveutuneisuuden kasvaneen.
Nanso Group Oy markkinoi aktiivisesti Reilun kaupan puuvillasta valmistettuja vaatemallistojaan. Kesko on tuonut Anttila-tavarataloihin Switcherin puuvillavaatteita, joiden alkuperä voidaan jäljittää tunnistekoodilla vaikka puuvillapellolle saakka.
S-ryhmän Sokos-tavarataloista puolestaan voi ostaa Naturaline-tuotemerkillä varustettuja luomupuuvillavaatteita, joiden luvataan täyttävän SA8000-standardien mukaiset ympäristö-, laatu- ja eettiset vaatimukset koko valmistusketjun osalta.
Ympäristötietoisen yltä saattaa löytää myös Euroopan ympäristömerkillä eli EU-kukalla varustettuja vaatteita. Niitä voi shoppailla esimerkiksi Stockmannilta, Kappahlista tai Hennes & Mauritzilta.
EU-kukan sai vastikään toukokuussa myös The Earth Collection (TEC) Kiinassa suunnitellulle ja valmistetulle vaatesarjalleen.
"Olen todella ylpeä kukasta. Se tekee näkyväksi sen, mitä täällä myydään", sanoo Oulun TEC:n kauppias Seija Paasi.
TEC:llä on ollut Oulun Hallituskadulla oma kauppiasvetoinen liikkeensä pian vuoden. "Avasin liikkeen lyhentääkseni omaa kauppamatkaani", Paasi naurahtaa. Hän tutustui yrityksen ympäristöystävällisesti valmistettuihin vaatteisiin kuutisen vuotta sitten - ja tykästyi niihin saman tien.
Kauppiaan asiakkailtaan saama palaute on ollut siksi rohkaisevaa, että hän päätti avata täksi heinäkuuksi sivuputiikin kylpylähotelli Edenin tiloihin.
Koko elinkaari huomioon
Kauppias Seija Paasi arvioi, että Suomessa EU-kukkaa saatetaan pitää vielä hieman outona ilmestyksenä. Hänen mielestään se kuitenkin opastaa kuluttajalle polun tehdä ekologisesti kestäviä ostoksia vihertävien tuotteiden monenkirjavassa viidakossa.
Merkissä on otettu huomioon ympäristövaikutukset, joita tuotteesta koituu sen koko elinkaaren aikana raaka-aineiden hankinnasta hävittämiseen saakka.
"Tekstiilien raaka-aineet ovat uusiutuvia luonnonmateriaaleja, kuten puuvillaa, silkkiä tai hamppua, ja napit taas ovat esimerkiksi kookos- tai kivipähkinää. Käytetyt väriaineet ovat allergiatestattuja, eikä pinta- tai jälkikäsittelyaineita käytetä. Valmiit vaatteet tuodaan konttikuljetuksina meritse, ei siis lentokoneella", Paasi mainitsee.
Seija Paasi kertoo liikkeessään asioivan tyypillisesti sellaisia, jotka haluavat käyttää luonnonkuituvaatteita. Osa asiakkaista on taas kiinnostunut erityisesti vaatteiden eettisyydestä.
"Joitakin tuntuu säikäyttävän tieto siitä, että vaatteet tehdään Kiinassa", Paasi myöntää. Säikähdys kuitenkin hälvenee, kun kauppias selostaa tarkemmin tekstiilien tuotanto-olosuhteita. Esimerkiksi tavarantoimitussopimukset ovat pitkiä, jolloin tehtaiden työnantajilla ja työntekijöillä on varmuus toiminnan jatkumisesta. Tanskalainen valvontatiimi varmistaa tehtaiden työskentelyolosuhteita pistokokein.
"Yksi kestävän kehityksen periaate on myös se, että vaatteet ovat pitkäikäisiä. Itsellänikin on käytössä vielä ensimmäiset yrityksestä tekemäni ostokset kuuden vuoden takaa. Ja edelleenkin niiden klassisuutta ja ajattomuutta ihastellaan", Paasi sanoo.
Ekoajattelun ja muodin välillä on tietynlaista ristiriitaa, koska muoti nojautuu tyypillisesti lyhytkestoisiin trendeihin. Muotikaupan alalla toimivat yritykset eivät myöskään koe, että juuri niiden pitäisi muokata kuluttajien asenteita ympäristöystävällisempään suuntaan, huomauttaa Muotikaupan liiton toimitusjohtaja Yrjö Gorski.
"Yritykset tekevät bisnestä ja tarjoavat tuotteita, joita kuluttajat ovat valmiita ostamaan", hän kiteyttää.
Gorski arvioi, että suomalaiskuluttajat tekevät ostopäätöksensä vielä paljolti muodin ja hintalapun perusteella.
Gorski itse on mukana ympäristömerkintälautakunnassa. Hänen näkee vapaaehtoisuuteen perustuvat ympäristömerkinnät hyvänä keinona antaa lisätietoa tuotteen alkuperästä ja tuotantoprosesseista kiinnostuneille kuluttajille .
Entäpä pakollisen alkuperämaamerkinnän palauttaminen, mitä ainakin alan eteläeurooppalaiset toimijat ovat ajaneet EU:ssa?
"Pohjois-Euroopassa on vallalla näkemys, ettemme halua hankalasti valvottavia ja pakollista byrokratiaa lisääviä järjestelmiä. Alkuperämaamerkintä ei myöskään olisi mikään tae tuotteen valmistustavasta", Yrjö Gorski sanoo.