Kukkakaupat, puutarhat ja markettien kukkaosastot alkavat olla tulvillaan viherkasveja, multaa, ruukkuja ja ravinteita. Kun kotona ovat talven jäljiltä nuutuneet sitkeimmät viherkasvit jäljellä, tekee mieli korvata ne elinvoimaisilla uusilla kasveilla. Uutuuslajejakin on vuosi vuodelta yhä enemmän tarjolla, eivätkä viherkasvien hinnatkaan päätä huimaa.
"Käpypalmut myydään sitä mukaa kun saamme niitä", kertoo Suvi Repo Oulun Vihertalosta.
Toinen suosikki uutuuksista on helppohoitoinen palmuvehka, jolla on kiiltävät lehdet. Rahapuu ja anopinkieli kuuluivat jo isoäitiemme viherkasveihin, eikä ihme, niitä ei saa hengiltä huonollakaan hoidolla. Kaktuksilla on oma tasainen kannattajakuntansa, mutta saniaisen suosio sen sijaan hiipuu, koska se vaatii menestyäkseen tasaista kosteutta.
Repo muistelee aikaa, jolloin orkidea oli harvinaisuus, joka piti erikseen tilata ja maksoi maltaita, jos sitä yleensä sai. Nyt sitä on tarjolla ruukuissa ympäri vuoden ja monet saavat orkideansa kukkimaan lähes jatkuvasti.
Nykyään monet täydentävät huonekasvivalikoimaansa myös kausikukilla, jolloin ikkunanlaudalla on aina jotakin kukkivaa. Puutarhalehtien mukaan tämän kevään muoti on korvata verhot roikkuvilla herttaköynnöksillä.
Valoa ja ravinteita
Useimmat kasvit tarvitsevat yli kymmenen tuntia valoa vuorokaudessa. Tämä ei toteudu pimeimpien talvikuukausien aikana, joten monet viherkasvimme kituvat ja osa kuoleekin sinä aikana. Kasvilampuilla voi asiaa yrittää auttaa.
Pitkästä pimeästä kaudesta selvinneet viherkasvit tarvitsevat piristyäkseen kuohkeaa multaa ja osa ruukun vaihtoakin. Työtä helpottaa, kun mullan vaihtoa edeltävänä iltana kasvi kastellaan. Ennen aloitusta pöydälle levitetään sanomalehteä suojaksi ja käsiin laitetaan kumihanskat, niin multa ei pääse sotkemaan.
Kasvin saa ruukusta pois tukemalla toisella kädellä multapaakkua ja kääntämällä samalla ruukku ylösalaisin. Jos paakku ei irtoa ruukusta, ruukkua voi kopautella tai kiertää veitsellä ruukun reunoja. Jos juuret pursuavat ruukun pohjareiästä, niitä ei saa katkaista, vaan ruukku on rikottava.
Uuden ruukun pitää olla halkaisijaltaan muutaman sentin vanhaa ruukkua suurempi. Uutta saviruukkua pitää liottaa yön yli ennen kuin siihen istutetaan kasvi. Kannattaa aina valita ruukku, jossa on pohjassa reikä, niin vältytään ylikastelulta ja juurien mätänemiseltä.
Ruukun pohja salaojitetaan leca-soralla tai ruukunpalasilla, jotta kasteluvesi ei jää ruukkuun. Vanhaa multaa poistetaan viherkasvin juurien ympäriltä varovasti. Suurten kasvien kuten palmujen ruukkuja vaihdetaan harvoin, mutta vanhaa multaa voi poistaa varovasti juurien ympäriltä ja lisätä uutta.
Kukkamullan pitää olla ravinnepitoisuudeltaan sopivaa. Myös mullan vedenpidätyskyky ja kasteltavuus vaihtelevat. Osa mullista on tarkoitettu altakasteluruukkuihin, on orkideamultaa, musta- tai taimimultaa, kaktus- ja kestomultaa.
Ruukkuun laitetaan multaa ja viherkasvi sijoitetaan keskelle ruukkua entiseen istutussyvyyteen. Lopuksi ruukku täytetään mullalla, tiivistetään kevyesti ja kastellaan. Kannattaa jättää pari kolme senttiä tyhjää ruukun yläosaan, jottei kasteluvesi valu yli laitojen. Vastaistutettu kasvi ei tarvitse lisäravinteita pariin kuukauteen.
Kasvien huoltoon kuuluvat myös leikkaus ja pölyjen pyyhkiminen. Huonot oksat ja lehdet leikataan pois. Osa kasveista pitää suihkuttelusta.
Tärkeä sijoitus
Hyväkuntoisista kasveista voi ottaa pistokkaita ja kasvattaa niitä. Kukkakaupat ja puutarhat ovat tulvillaan uusia lajeja ja kausikukkia, joilla voi täydentää omaa kasvivalikoimaansa. Kannattaa tarkistaa jo kaupassa, että kasvi on elinvoimainen eikä siinä ole tauteja.
"Kasvia valittaessa pitäisi aina kertoa myös, mihin viherkasvi aiotaan sijoittaa. Kasvupaikan valoisuus määrää, mitkä kasvit menestyvät", muistuttaa Suvi Repo.
Itä- ja länsi-ikkunat sopivat yleensä parhaiten viherkasveille, koska aurinko ei paahda liikaa, mutta valoa on kuitenkin riittävästi. Ikkunanlauta patterin päällä sopii erinomaisesti minikasvihuoneelle, jonka tasaisessa lämmössä ja kosteudessa siemenet itävät nopeasti.
Valon määrästä riippuu myös kastelun määrä. Kasteluveden pitää olla yön yli seisonutta ja huoneenlämpöistä. Talvella riittää niukka kastelu, mutta nyt keväällä lisätään kasvukertoja sekä annetaan kasvua ja kukintaa lisääviä ravinteita. Pienet liraukset vettä kastelevat vain pinnan. Kasvin juuret, jotka ovat yleensä ruukun alaosassa, jäävät tällöin kuiviksi.
"Kun kastelet, kastele kunnolla ja anna kasvin sitten kuivahtaa ennen kuin kastelet uudelleen. Harva kasvi pitää siitä, että aluslautasella on vettä", neuvoo Suvi Repo.
Lannoite voi olla nestemäistä, tabletteja, puikkoja, rakeita, pulveria, mikä tuntuu itsestä helppokäyttöisimmältä.
Se on hyvä muistaa, että suurin osa viherkasveista kuolee ennemminkin liialliseen huolenpitoon kuin hoitamattomuuteen.