Mikä mieletön tunne! Mikä ihana olo! Maailmanmestaruus kihelmöi koko kropassa, eikä tätä hymynvirnettä saa pyyhkimälläkään pois.
Kaikki rakastavat voittajia - ja sitä voittamisen tunnetta. 16 vuoden odotus on vihdoin ohi, ja paino on sanalla "vihdoin". Kuka olisi uskonut vuoden 1995 melskeissä, että seuraavaa MM-kultaa pitää odottaa 2010-luvulle saakka.
Vuoden 1995 mestaruus osui sopivimpaan mahdolliseen hetkeen, kun Suomi oli jo vuosia maannut syvässä lamassa. Maailmanmestaruus kohotti kansakunnan itsetuntoa ja antoi lisää virtaa arjen jaksamiseen.
Virtaa se antaa nytkin - ellei paljon - niin ainakin yhden tai kaksi promillea.
16 vuodessa moni asia on muuttunut, eikä juhliva Suomi mene toista kertaa niin sekaisin. Joka tapauksessa jokainen ottakoon ilon irti omalla tavallaan, eikä se haittaa, jos työpaikoilla tulee maanantaina vastaan punoittavia silmiä.
Mestaruus on osoitus hurjasta taistelutahdosta ja hyvästä joukkuepelistä. Käytännössä kaikki olemassa olevat voimavarat pantiin likoon. Siinä näkyy myös koko joukkueen valtava henkinen kasvu ja äärimmilleen viritetty paineensietokyky.
Neljä vuotta sitten MM-Moskovassa Suomi ei saanut voitetun välierän jälkeen välipäivää, mikä osoittautui kohtalokkaaksi. Joukkue nimittäin juhli finaalipaikkaa kuin maailmanmestaruutta, eikä pystynyt niin lyhyessä ajassa käsittelemään uutta tilannetta Kanadaa vastaan.
Nyt Suomi sai välipäivänsä - ja leijonat kultansa. Mestaruuden mahtuu myös palanen onnea, mutta hyvällä joukkueella on aina onnea, joka on ansaittua.
Päävalmentaja Jukka Jalonen on nyt sankarivalmentaja - ja sellaisena pysyy. Kyllä Curt Lindströmkin on edelleen Kulta-Curre, joka mursi padon menestyksen tieltä.
Vuoden 1995 maailmanmestarit eivät unohdu ikinä, ja nyt legendoja on 28 kappaletta lisää. Heistäkin tulee kuolemattomia, ellei Suomi nyt ota tällä vuosikymmenellä viittä kuutta mestaruutta lisää.
Maailmanmestaruudessa on näkyy myös vahva pohjoissuomalainen leima, sillä joukkueessa on peräti kuusi pelaajaa, jotka ovat aloittaneet lätkän harrastamisen pihapeleissä Oulussa, Oulunsalossa, Kuhmossa tai Iissä.
Nyt heistä ei enää kukaan ole kärppä, mutta milloinpa ihminen juurensa unohtaisi tai hylkäisi. Lasse Kukkonen, Topi Jaakola, Mikael Granlund, Mika Pyörälä, Juhamatti Aaltonen ja Janne Pesonen ovat vahvasti sisukkaita ja sydämeltään pohjoissuomalaisia huippu-urheilijoita.
MM-kullalla he ojentavat omalla tavallaan syntymäpäivälahjan Kärpille, joka vietti sunnuntaina perustamisensa 65-vuotisjuhlia.
Dovidenia, Bratislava 2011!
Terve Helsinki - Tjänare, Stockholm 2012!