Brysselissä torstaina pitämässään epävirallisessa huippukokouksessa EU-maiden johtajat onnistuivat sopimaan keinoista, joilla yritetään saada edes jonkinlainen järjestys Eurooppaa ravisuttavan pakolaiskriisin hoitoon.
EU on revennyt vähintäänkin kahteen leiriin suhtautumisessa siihen, miten hallitsemattomaksi kasvanut pakolaisvirta saadaan hallintaan. Nyt tehtyjen linjausten toimeenpanon pitäisi purkaa pahimpia jännitteitä EU-maiden väliltä ja auttaa kriisin ratkaisemissa niin, ettei siitä koidu liian suurta taakkaa yhdellekään jäsenmaalle.
EU-johtajien päätöksen mukaan unioni aikoo tukea YK:n pakolaisjärjestöä (UNHCR) ja Maailman ruokaohjelmaa (WFP) sekä muita järjestöjä, jotka auttavat pakolaisia Lähi-idän sota-alueiden välittömässä läheisyydessä.
Tukea kanavoidaan etenkin Jordaniassa, Libanonissa ja Turkissa tehtävään työhön. Nämä maathan ovat joutuneet kantamaan kovimman kuorman Syyriasta ja Irakista paenneiden huolehtimisesta. Niiden naapureissa on yhä miljoonia pakolaisia, joiden pelätään suuntaavan kulkunsa Eurooppaan, ellei jotain tehdä. Hyväksytyillä toimilla yritetään hillitä tätä virtaa.
EU-johtajat päättivät myös tehostaa ulkorajojen valvontaa ja perustaa järjestelykeskuksia Italiaan ja Kreikkaan, minne pakolaiset tulevat ensimmäisenä lähtiessään pois sota-alueen läheisyydestä. Järjestelykeskuksista pakolaiset on tarkoitus ohjata järjestäytyneesti muihin maihin.
EU-komissio on esittänyt unionille yhteistä pysyvää taakanjakomekanismia, jonka perusteella turvapaikanhakijat jaettaisiin jäsenmaiden kesken niiden kantokyvyn mukaan. Tämä on kohdannut kovaa vastarintaa etenkin EU:n itälaidalla. Myös Suomen hallitus vastustaa pakkokiintiöitä.
Tässä tilanteessa, jolloin Suomeen näyttää kohdistuvan jo yhtä kova tulijoiden virta kuin Saksaan, järjestelmä toimisi Suomen eduksi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsikin Brysselissä, että myös Suomesta voitaisiin jatkossa siirtää turvapaikanhakijoita muualle, jos komission taakanjakojärjestelmä pantaisiin voimaan.
Sipilän hallitus tuntuu kuitenkin olevan ohjelmansa vanki. Hallitusohjelma lähtee vapaaehtoisuuden periaatteesta. Ohjelmaa on muokattu hiljattain sen verran, että Suomi voi kuitenkin olla mukana eurooppalaisessa taakanjaossa.
Pakolaisvirran saaminen jollain hallintaan on tervetullut, joskaan se ei ole ratkaisu perusongelmaan. Pakolaisuus Eurooppaan sikiää Syyrian sodasta, Irakin aseellisista yhteenotoista, Afganistanin taisteluista sekä levottomuuksista Afrikassa.
Paikalleen jumiutuneen Syyrian sodan lopettaminen on kulminoitunut kiistaan presidentti Bashar al-Assadin asemasta. Ilmeisesti tällä rintamalla jotain on tapahtumassa, mihin viittaa Saksan liittokanslerin Angela Merkelin keskiviikkoinen heitto Assadin kelpuuttamisesta rauhanneuvotteluihin. Rauha Syyriassa vähentäisi merkittävästi painetta kansainvaellukseen.