Vielä parikymmentä yötä niin vihantilaiset ovat raahelaisia. Pikaisesti kasaan juostu ja päätetty Vihannin kunnan liittyminen osaksi Raahen kaupunkia on konkretiaa, kun kalenterissa lukee 1.1.2013.
Monissa vastaavissa kuntaliitoksissa, pienen liittyessä osaksi suurempaa, on nostettu kädet pystyyn ja jääty apaattisina katsomaan, mitä tuleman pitää. Oman kulmakunnan etujen puolesta on puhuttu, mutta etujen puolustamiseen voimia ei ole riittänyt.
Tästä on hyviä esimerkkejä Raahen alueellakin, ovathan entiset Saloisten ja Pattijoen kunnat nyt osana Raahen kaupunkia. Siitä, miten uusi isäntä näivettää entisiä kuntakeskuksia palveluja karsimalla, irtoaa parran pärinää Saloisten ja Pattijoen kaupunginosissa tänäkin päivänä.
Vihantilaiset näyttävät olevan toista maata, ainakin kuntaliitosprosessin tässä vaiheessa. Vihantilaiset eivät ole lähteneet myymään itseään halvalla saati heittäytyneet virran vietäviksi.
Edunvalvontansa Raahessa ja raahelaisina vihantilaiset aloittivat jo lokakuun kuntavaaleissa. Onnistunut äänten keskittäminen uuden, vuodenvaihteen jälkeisen kuntatilanteen mukaan käydyissä vaaleissa avasi peräti seitsemälle vihantilaiselle oven Raahen kaupunginvaltuustoon.
Vuodenvaihteen jälkeen Raahessa on noin 25 600 asukasta. Heistä vihantilaisia on noin 3 000 eli vajaat 12 prosenttia. 43-paikkaisessa kaupunginvaltuustossa vihantilaisten osuus on tätäkin suurempi, 16 prosenttia.
Kuntaliitos oli kriisikuntana valtion holhoukseen ajautuneelle Vihannille pakon sanelema ratkaisu. Pakkorako oli sen verran syvä, että Vihanti ei voinut toivoa mitään muuta kuin sitä, että joku sen liitoskumppanikseen huolii. Ja Raahehan huoli, avosylin.
Monelle ”oikealle” raahelaiselle on ollut lievä yllätys, että pakkoraosta kaupungin kainaloon heittäytyneet vihantilaiset eivät ole alistuneet pyytelemään anteeksi olemassaoloaan. Kuntavaalien tulos vihantilaisten osalta oli sinällään jo yllätys, mutta vielä suurempi yllätys lienee se, että vihantilaiset onnistuivat kaappaamaan kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden.
Kyllä, näin tosiaan kävi.
Vuodenvaihteen jälkeen Raahen kaupunginhallituksessa puhetta johtaa 43-vuotias yrittäjä Kari Malkamäki, kepulainen Vihannista.
Malkamäen valinta hallituksen puheenjohtajaksi on vihantilaisittain kaksipiippuinen juttu. Toisaalta Vihannissa ei voida valittaa, että uuden kaupunginosan ääni ei kuulu Raahen päätöksenteossa. Toisaalta, jos kaupunginhallitus tekee vihantilaisittain ikäviä päätöksiä, Vihannissa ei voida valittaa, että uuden kaupunginosan ääntä ei kuultu.
Raahen ja Vihannin yhteiselo on siis alkamassa vihantilaisittain lupaavissa merkeissä. Parinkymmenen yön kuluttua raahelaisiksi muuttuvia vihantilaisia tuskin harmittaa sekään, että kaupunkilaisina heitä verotetaan kevyemmin kuin on verotettu tähän saakka kuntalaisina.
Kuntavaaleissa valittu uuden Raahen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Raahelle ensi vuoden tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentit, jotka kaikki ovat edullisempia kuin nyt Vihannin kunnassa. Tuloveron periminen ensi vuonna 20,5 prosentin mukaan tietää vanhoille raahelaisille puolen prosenttiyksikön kiristystä, mutta uusille Raahen vihantilaisille yhden prosenttiyksikön kevennystä.
Toki Vihanti tuo liitoksen myötä jotain raahelaisillekin. Ainakin useille kaupungin raahelaisille työntekijöille se tietää palkankorotusta. Palkat on harmonisoitava yhdenmukaisiksi parempaa palkkaa maksaneen liitoskunnan, tässä tapauksessa Vihannin palkkatason mukaan.
Toivottavasti Raahe-sulho Vihannin kosintaan suostuessaan tiesi, että naimakaupan mukana tulee tällainenkin lisämenoerä.
”Vihantilaisia tuskin harmittaa sekään, että kaupunkilaisina heitä verotetaan kevyemmin.”