Vi­han­nis­sa esi­te­tään kun­ta­lii­tos­neu­vot­te­lu­ja

Kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsen Kari Malkamäki (Vihanti 2005 -ryhmä) on esittänyt, että Vihannin kunta aloittaa välittömästi kuntaliitosneuvottelut Raahen kaupungin ja Ruukin kunnan kanssa.

Toimintaan pettynyt. Luottamusmies Kari Malkamäki haluaa herättää vihantilaiset päättäjät keskustelemaan asioista.
Toimintaan pettynyt. Luottamusmies Kari Malkamäki haluaa herättää vihantilaiset päättäjät keskustelemaan asioista.
Kuva: Helge Murtovaara

Kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsen Kari Malkamäki (Vihanti 2005 -ryhmä) on esittänyt, että Vihannin kunta aloittaa välittömästi kuntaliitosneuvottelut Raahen kaupungin ja Ruukin kunnan kanssa.

Reilut kolme vuotta mukana kunnallispolitiikassa ollut Malkamäki sanoo esityksensä taustalla olevan halun herättää kuntapäättäjissä keskustelua. Päällimmäisenä hänellä on ajatus siitä, että jotakin pitää tehdä.

Odotukset olivat korkealla, kun viime kunnallisvaaleissa kunnanvaltuusto uusiutui huomattavasti ja puoluerajat rikkoutuivat, kunnassa keskusteltiin, laadittiin strategioita, pidettiin seminaareja sekä tehtiin kauaskantoisia päätöksiä. Mutta sitten ne vain unohdettiin ja kunnassa jatkettiin entiseen malliin.

"Uskoin, että keskustelu riittää. Meitä on 21 kunnanvaltuutettua ja kahdeksan kunnanhallituksen jäsentä, jotka teemme Vihannin eteen asioita, kehitämme omaa asuinympäristöämme, omaa kotikuntaamme, mutta käytännössä mitään ei tapahtunut."



Kehittäminen on porukalla tekemistä


Kehittäminen ei ole sitä, että junttaudutaan yhden asian taakse ja unohdetaan vaihtoehtojen olemassa olo. Kunnassa parhaillaan käynnissä oleva keskustelu terveyskeskusasioista on tästä hyvä esimerkki. Ikävintä siinä on se, että toista vaihtoehtoa ei saa edes tutkia.

Toisaalta Malkamäki on pettynyt siihen, että niin moni päättäjä on mukana tekemättä mitään. He vain osallistuvat kokouksiin. Ehkä joidenkin kohdalla voisi ajatella, että kun ei tee päätöksiä, ei tule virheitäkään. Päättäjänä oleminen merkitsee Malkamäen mielestä käytännössä myös sitä, että on valmis tekemään vapaa-aikanakin jotakin kunnan eteen ja kehittämään kuntaorganisaatiota eteenpäin.

Toki kunnanjohtajan toimenkuvaan kuuluu kunnan kehittäminen, mutta se ei tarkoita sitä, että hänen on tehtävä työtä yksin. Sitä varten on olemassa kunnanvaltuusto ja -hallitus.

"Kunnanjohtaja tekee meilläkin työtä koko ajan sata lasissa, mutta se ei riitä. Meidän pitää porukalla lähteä tekemään asioiden eteen jotakin."



Ei ainoastaan vihantilainen ilmiö


Malkamäki muistuttaa, että ilmiö ei sinänsä ole vihantilainen, vaan pätee tänä päivänä melkein mihin tahansa pieneen ja vähän suurempaankin kuntaan. Vihannissa esimerkiksi kunnan palvelurakenne ja kunnallisten palveluiden tuottaminen on säilytetty 4 500 - 5 000 asukkaan mukaan, vaikka asukkaita on vain 3 500.

Yrittäjä Malkamäki toteaa, että jos yrityksessä myynti olisi tipahtanut 30 prosenttia, ryhdytään siellä miettimään toimenpiteitä, markkinoimaan ja keksimään uusia tuotteita. Miksi kuntakin ei voisi tehdä samalla tavoin. Sellaisesta käy hyvänä esimerkkinä uusien asukkaiden houkuttelemiseen Vihannissa käyntiin polkaistu Katto pään päälle ja maata jalkojen alle -kampanja.

"Kehittämistyötä voisi verrata kanteleeseen. Sen täytyy olla vireessä, jotta se soisi kunnolla. Siinä on eripituisia kieliä, mutta ne kaikki menevät samaan suuntaan - kunnallakin pitäisi olla monta lankaa vetämässä, joku päämäärä, mihin pyritään. Projektit tai hankkeet pitää elää loppuun, olivatpa ne sitten kahden kuukauden tai kahden vuoden mittaisia."



Aikuisväestön palvelut ovat unohtuneet


Kotitalouksissakin rahat, mitä talouteen tulee, pitää riittää elämiseen. Omakotitaloja, osakkeita ja autoja tuskin käteisellä hankitaan, mutta lainaa otettaessa ikään kuin investoidaan tulevaisuuteen. Malkamäen mielestä myös kunnassa pitäisi investoida tulevaisuuteen.

Repo-rahoja olisi voitu Vihannissakin sijoittaa liikuntahalliin. Näin aikoinaan vihantilaisten isäntien talkootyönä rakentamista sähkölinjoista olisi saatu maksu ja hyöty kuntalaisille. Nyt rahat eivät käytännössä tuota mitään.

Toki Vihannissa Revon Sähkön myynnistä saatuja varoja on käytetty kuntalaisten hyväksi. Hyvä esimerkki siitä on vanhainkodin remontti. Kunnan päivähoito- ja koulupalvelut ovat myös hyvässä mallissa, mutta aikuisväestön palvelut on unohdettu kokonaan.

"Ei se riitä, että kyläraittia pystyy kävelemään tai hiihtoreitit ovat kunnossa. Erilaiset pallopelit, jumpat ja kuntosalit ovat mielestäni sitä tätä päivää. Se liittyy myös kunnan imagoon, sillä asuntoja on tarjolla joka puolella Suomea Helsinkiä lukuunottamatta."

Ilmoita asiavirheestä