Opi-päivillä lauantaina täpötäydelle Pohjankartanon isolle salille puhuneen Väestöliiton lastenpsykiatrin Raisa Cacciatoren mielestä on tärkeää, että vanhempien lisäksi myös opettajat ohjaisivat kasvavia lapsia ja nuoria näkemään vihan ja aggression tunteet voimavaroina, joita on mahdollista kanavoida muuten kuin lyömällä koulutoveria turpaan.
Aihepiiri on hyvin tärkeä, sillä Stakesin kouluterveyskyselyn mukaan kahdeksasluokkalaisista pojista joka neljäs oli edellisen vuoden aikana ollut mukana tappelussa.
Tutkimuksen mukaan joka viides 8-luokkalainen näkee väkivallan uhan haittaavan koulutyötään.
Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan asiantuntijalääkärinä vuodesta 1998 saakka toimineen Cacciatoren mukaan sosio-emotionaaliset taidot ovat perinteisesti olleet koulussa niukasti esillä.
"On opetettu, että ei saa suuttua, mutta kasvavan nuoren, ja erityisesti poikien, murrosikään kuuluvat voimakkaat aggression tunteet", yli 20 vuotta murrosikäisten kanssa työskennellyt Cacciatore sanoo.
Aikuisen ihmisen ei pidä lähteä mukaan nuoren haistatteluun. "Haistatteleva murrosikäinen kysyy teoillaan, miten reagoit minuun, jos käyttäydyn näin. Aikuisen tehtävä on ohjata käyttäytymistä oikeaan suuntaan."
Opetushallitus on julkaissut Väestöliiton tuottaman kasvattajille suunnatun aggression portaat -oppimateriaalin, joka tarjoaa myös opettajille positiivisen tavan nähdä murrosikäisen uhma. "Aggressiokasvatus on myös itsetunnon kasvatusta ja samalla väkivallan ennalta ehkäisyä."
Kouluterveydenhuolto ontuu pahasti
Cacciatore on huolissaan suomalaisen kouluterveydenhuollon tilasta. Lamavuodet leikkasivat kouluterveydenhuoltojärjestelmää monin tavoin. Lisäksi ehkäisyneuvolat lopetettiin ja mielenterveyspalveluita karsittiin.
Cacciatoren mukaan puutteet kouluterveydenhuollossa ovat suorastaan kansallinen häpeä. Esimerkiksi yläasteilta psykologit puuttuvat monin paikoin. Myös kouluterveydenhoitajilla on vastuullaan liian suuri määrä oppilaita.
"600 oppilaan joukossa on 60 masentunutta ja 30 seksuaalista häirintää kokenutta nuorta. He tarvitsisivat paljon tukea, mutta terveydenhuoltoon ei ole satsattu riittävästi."
Cacciatore on ehdottomasti sitä mieltä, että kouluikäisten lasten ja nuorten ongelmiin pitäisi pystyä puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Käytännössä tämä periaate uhkaa kuitenkin jäädä vain juhlapuheiden tasolle.
"Kun tarvittavat resurssit puuttuvat, varhainen puuttuminen ongelmiin on mahdotonta."
Rauta ei lisää turvallisuutta kouluissa
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n apulaisosastopäällikön Markku Poutasen mukaan turvallisesta kouluympäristöstä puhuttaessa on otettava huomioon se, voivatko oppilaat koulussa hyvin myös henkisesti.
"Koulussa ei esimerkiksi saa kiusata, se on olennainen osa hyvinvointia. Ei pitäisi harhautua ajattelemaan, että koulujen turvallisuutta voidaan lisätä metallinpaljastimien kautta", Opi-päivillä koulujen turvallisuudesta luennoinut Poutanen sanoo.
Poutasen mukaan turvallisuussuunnitelmat ovat kouluissa kunnossa viimeistään Jokelan tapauksen jälkeen. "En kuitenkaan halua korostaa Jokelaa, sillä ne tapahtumat olivat omaa luokkaansa", hän sanoo.
Jo perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Sen sijaan ongelmien ennalta ehkäisyn merkitystä kouluyhteisön turvallisuudesta ja hyvinvoinnista puhuttaessa ei voi liikaa korostaa.
"Kouluikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnissa korostuvat monet tekijät. Koulu on mukana tärkeässä roolissa, mutta myös vanhemmilla sekä esimerkiksi harrasteohjaajilla on vastuu lapsesta."
Poutasen mukaan kukaan ei syrjäydy yleisopetuksesta. Se tarkoittaa nykypäivänä sitä, että luokassa voi olla myös todella huonosti voivia oppilaita.
Opettajan työhön tämä tuo omat haasteensa. "Vuoden alusta voimaan astunut lastensuojelulaki onneksi selkeyttää sosiaalipuolen ja koulun yhteistyötä."