Vihan voi käyttää hyvään

"Ei ole kovin kaukana toisistaan tulla kirjailijaksi tai väkivaltaiseksi henkilöksi", toteaa ruotsalaiskirjailija Mikael Niemi. Aggressio ei sinällään ole Niemestä vaarallista. Kyse on siitä, mihin vihan energian käyttää. Samalla energialla voi tehdä rikoksia tai perustaa hevibändin.

Kirjailija Mikael Niemestä aggressio ei sinänsä ole vaarallista, vaan on hyväkin olla vihainen esimerkiksi Sudanin nälänhädästä tai Israelin ja Palestiinan tilanteesta. Viha on Niemen mukaan energiaa, ja sitä voi käyttää hyviin tai pahoihin asioihin.
Kirjailija Mikael Niemestä aggressio ei sinänsä ole vaarallista, vaan on hyväkin olla vihainen esimerkiksi Sudanin nälänhädästä tai Israelin ja Palestiinan tilanteesta. Viha on Niemen mukaan energiaa, ja sitä voi käyttää hyviin tai pahoihin asioihin.

"Ei ole kovin kaukana toisistaan tulla kirjailijaksi tai väkivaltaiseksi henkilöksi", toteaa ruotsalaiskirjailija Mikael Niemi.

Aggressio ei sinällään ole Niemestä vaarallista. Kyse on siitä, mihin vihan energian käyttää. Samalla energialla voi tehdä rikoksia tai perustaa hevibändin.

Niemi halusi näyttää uutuusromaanissaan Aivot pellolle (WSOY), että itseään voi ilmaista hyvällä tavalla tai pahalla tavalla.

Hän haluaa osoittaa lukijoilleen, että vastarintaa voi tehdä, taistella ja yrittää tulla aikuiseksi, mutta valita silti hyvän väkivallattoman tien toimia.

Teos on kertomus teini-ikäisen pojan maailmanahdistuksesta ja yhteisön ulkopuolelle jättäytymisestä. Viha kanavoituu päähenkilöllä aggressiiviseen ja anarkistiseen runouteen, mutta hänen kiusatulla koulutoverillaan konkreettiseen väkivaltaan -- koulusurmien suunnitteluun.

Teoksen ruotsinkielinen nimi Skjut apelsinen viittaa suoraan Jokelan koulusurmiin liittyneeseen nettivideoon.

Lue lisää tiistain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä