--?Jos Rovio tekee niin vähän liikevaihtoa siinä vaiheessa, me ollaan epäonnistuttu todella pahasti, sanoo Angry Birds -hittipelin luoneen yhtiön edustaja.
Rovio-peliyrityksessä työskentelevä Peter Vesterbacka puhuu arviosta, jonka Suomen pelinkehittäjät ja Suomen pelialan keskus Neogames esittivät vuosi sitten. Tasaisella kasvulla Suomen pelialan liikevaihdon arveltiin vuonna 2020 voivan olla 330 miljoonaa euroa.
Yksi ainoa yritys on rikkomassa tämän arvion. Rovio ei ole antanut julkisia ennusteita, mutta Vesterbackan mukaan yhtiön liikevaihto kohoaa kuluvana vuonna suuremmaksi kuin koko alan tähänastinen liikevaihto. Vähintäänkin siis toistasataa miljoonaa euroa, sillä jo vuonna 2008 liikevaihto lähenteli 90 miljoonaa.
Mobiilipelejä kehittävän Rovion Angry Birds -peli ja siinä seikkailevat vihaiset linnut ovatkin parissa vuodessa näyttäneet, mitä peliala voi kansantaloudelle tarkoittaa.
Suositumpi kuin Star Wars
Angry Birdsia on ladattu yli 130 miljoonaa kertaa -- enemmän kuin mitään mobiilipeliä maailmassa. Oheismyynnistä on niin ikään tullut valtavaa. Angry Birds -leluja myydään miljoonittain, elokuvia on suunnitteilla.
--?Tietyillä jälleenmyyjillä USA:ssa myymme enemmän t-paitoja kuin Hello Kitty tai Star Wars, Vesterbacka kertoo.
Helpolla Roviokaan ei päässyt kiinni menestykseen. Yhtiö aloitti vuonna 2003, ja Angry Birds oli yrityksen kehittämistä peleistä viideskymmenestoinen. Päämäärä oli kuitenkin selvä alusta asti: tehdä brändi, joka kasvaa peliä suuremmaksi. Vesterbackan mielestä alalle tarvitaan lisää Angry Birdsin kaltaisia roolimalleja.
--?Olisi ehkä parempi, että Tekes ja muut instanssit laittaisivat hiukan kevyemmällä koneistolla rahaa yrityksiin. Ettei olisi niin paljon virkamiehiä pohtimassa sitä, mikä on hyvää bisnestä, Vesterbacka heitti keskiviikkona seminaarissa, joka pohti peli- ja audiovisuaalisen alan kansantaloudellisia mahdollisuuksia.
Elokuville julkinen kannustinjärjestelmä
Audiovisuaalisen alan tavoitteena on julkinen kannustinjärjestelmä, joka palauttaisi osan Suomessa esimerkiksi elokuvatuotantoon kulutetusta summasta takaisin tuottajille. Oikeus kannustinrahaan olisi ulkomaisilla ja ulkomaiseen levitykseen suuntautuvilla kotimaisilla tuotannoilla.
Kannustimella saataisiin Suomeen ulkomaisia tuotantoja sekä pystyttäisiin pitämään kotimaisten tuotantojen tekijänoikeudet suomalaisten hallussa.
--?Nykyään tekijänoikeudet joudutaan myymään jo etukäteen tuotannon rahoittamiseksi ja antamaan pois suuri osa tulevasta hyödystä, Audiovisuaalisen alan vientijärjestön (Favex) toiminnanjohtaja Petra Theman sanoo.
Esimerkin kävivät kertomassa Tero Kaukomaa Blind Spot Picturesista sekä Aleksi Bardy Helsinki Filmistä. Kaukomaan tuottama Iron Sky -elokuva on 7,5 miljoonan euron budjetillaan Suomen tähän asti suurin. Budjetista vain neljäsosa on käytetty Suomessa -- loput Saksassa ja Australiassa.
--?Kuvaus eli suurin osuus on jouduttu viemään ulkomaille. Jokaisesta käytetystä dollarista saadaan Australiassa 40 prosenttia kannustimena takaisin, Kaukomaa kertoi.
Bardyn yhtiön avustama, 30 miljoonan dollarin amerikkalainen elokuvatuotanto Hanna toi viiden kuvauspäivän aikana noin kaksi miljoonaa euroa suomalaiseen kansantalouteen. Suorana kulutuksena Kuusamoon jäi Bardyn mukaan noin 300?000 euroa.