Amerikan sydänliiton Circulation-lehdessä julkaistiin pari vuotta sitten tutkimus, joka herätti laajaa huomiota maailmalla. Kiukkuisilla ihmisillä oli tutkimuksen mukaan kolme kertaa suurempi sydänkohtauksen riski kuin leppoisasti elämään suhtautuvilla, jotka eivät polttaneet päreitään pikkuasioiden vuoksi.
Tutkimuksessa, johon osallistui 13 000 aikuista, suljettiin pois tyypilliset sydän- ja verisuonitautien riskit, kuten korkea verenpaine, korkea kolesteroli, tupakointi ja lihavuus.
Vihan yhteys sydäninfarkteihin tuli selvimmin esiin terveillä, keski-ikäisillä miehillä ja naisilla, joiden verenpaine oli normaali.
Tulos ei ollut yllätys, sillä jo tätä ennen oli useissa laajoissa tutkimuksissa osoitettu, kuinka stressihormonit voivat supistaa verisuonia ja laukaista veritulpan muodostumisen sydämeen verta kuljettavissa sepelvaltimoissa.
Tutkimukseen osallistuneita seurattiin kuusi vuotta. Tänä aikana 256 sai sydänkohtauksen.
Niillä henkilöillä, jotka psykologisten testien mukaan olivat kaikkien vihamielisimpiä, oli lähes kolminkertainen riski sairastua sydänkohtaukseen verrattuna niihin, jotka suhtautuivat elämään leppoisasti. Helposti kiehahtavat "kuumakallet" olivat muita useammin tupakoivia ja käyttivät myös alkoholia keskimääräistä enemmän.
Kansainvälisissä lääketiedelehdissä on tämän jälkeen julkaistu kymmenkunta vastaavanlaista tutkimusta, joissa on tullut selvästi ilmi vihamielisten tunteiden ja nurjan elämänasenteen terveyshaitat.
Viha, kiukku ja kärsimättömyys eivät ole myrkkyä ainoastaan mielelle vaan ihmisen koko sisikunnalle.
Huipulle hinnalla
millä hyvänsä
Northwesternin yliopiston tutkijaryhmä Chicagossa julkaisi viime vuoden lokakuussa tutkimuksen, joka osoitti että A-tyyppiin kuuluvilla, kunnianhimoisilla ja kärsimättömillä nuorilla miehillä on suuri riski sairastua verenpainetautiin.
Tutkimukseen koottiin 80-luvun puolivälissä noin 3 300 tervettä miestä, joista nuorimmat olivat 18-vuotiaita ja vanhimmat kolmekymppisiä. Viidentoista seurantavuoden aikana 15 prosentille kehittyi korkea verenpaine.
Miehillä, jotka persoonallisuustestien mukaan olivat kärsimättömiä, kilpailuhenkisiä ja kiivaita, oli 85 prosenttia suurempi verenpainetaudin riski kuin niillä nuorilla miehillä, jotka eivät hampaat irvessä pyrkineet huipulle. Amerikan lääkäriliiton arvostetussa JAMA-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että mitä vihamielisempi oli luonne, sitä suurempi oli myös riski.
Tutkijat huomauttivat, että korkea verenpaine ei ole tyypillinen miehillä ennen keski-ikää. Miesten seurantaa jatketaan 20 vuotta, jolloin nähdään, mikä vaikutus luonteenominaisuuksilla on sydänsairauksien kehittymiseen.
Vihiä asiasta saatiin jo lokakuussa 2003, kun USA:n kardiologien lehdessä julkaistiin tutkimus, johon osallistui noin 500 Rhode Islandilla New Yorkin osavaltiossa asuvaa vanhempaa miestä.
Depressiivisellä mielialalla, jännittyneisyydellä ja pessimistisellä elämänasenteella oli tutkimuksen mukaan yhteys sydänsairauksiin. Tunnetut riskit, kuten vyötärönseudun lihavuus, korkea verenpaine ja insuliiniresistenssi, oli suljettu pois.
Mahdollisena selityksenä tutkijat pitivät sitä, että pessimistisen tai pahantuulisen ihmisen pulssi voi olla tavallista tiheämpi ja lisätä elimistön stressiä. Sydän rasittuu tehdessään koko ajan ylitöitä.
Tunteiden kätkeminenkin
haitaksi terveydelle
Yhä ikävämpiä tuloksia paljastui tutkimuksessa, jossa oli mukana 851 katolisen kirkon pappia ja nunnaa, joiden keski-ikä oli 75 vuotta.
Tutkimus kesti viisi vuotta ja osoitti, että jos ei ole hyvä purkaa vihaa ja kiukkua avoimesti, ei ole hyvä myöskään kätkeä tunteita sisimpäänsä.
Papeilla ja nunnilla, jotka eivät osoittaneet kielteisinä pitämiään tunteita vaan käänsivät ne sisäänpäin, oli kaksinkertainen riski kuolla sydäninfarktiin kuin niillä sielunpaimenilla, jotka ilmaisivat tunteitaan avoimemmin.
Ajattele
positiivisesti!
Kielteisten tunteiden ja vihamielisyyden vaikutuksia terveyteen on selvitetty laajalti, mutta entäpä kolikon toinen puoli? Voiko positiivinen ajattelu ja myönteinen mieliala pidentää ikää?
Kyllä voi, väittää tammikuussa 2001 useissa tiedelehdissä julkaistu tutkimus, jossa selvitettiin ikääntymisen, mielialan ja Alzheimerin taudin välisiä yhteyksiä.
Kentuckyn yliopistossa tehty tutkimus kesti 15 vuotta ja siihen osallistui 678 amerikkalaista nunnaa. Lopputulos oli, että positiivinen elämänasenne nuoruusiässä on omiaan pidentämään elinikää ja suojelemaan dementialta ja muilta aivosairauksilta.
Tutkijat selittivät, että jos ihminen lietsoo nuoresta pitäen mielessään kiukkua ja vihaa, ja tilanne jatkuu vuosikymmenestä toiseen, kielteiset tunteet kumuloituvat ja sen seurauksena ihminen lopulta altistuu sydäninfarktille ja aivohalvauksille.
Tärkeimpänä johtopäätöksenä he pitivät kuitenkin sitä, että positiivinen ajattelu ja myönteinen elämänasenne ennakoivat hyvää terveyttä ja pitkää ikää. Jos olet onnellinen ja tiedät sen, saatat elää pitkän elämän!
Kaikki tutkimukseen osallistuneet nunnat olivat sitoutuneet vuosittain tehtyihin kognitiivisiin testeihin ja verikokeisiin ja olivat tehneet elintestamentin, jolla he luovuttivat aivonsa kuoleman jälkeen tutkimukseen
Tulokset osoittivat, että aivoinfarkti tai pään vamma voivat lisätä dementian ja Alzheimerin taudin riskiä vanhemmalla iällä. Foolihaposta näytti olevan hyötyä näiden sairauksien ehkäisyssä.
Tutkijat saivat luvan lukea 180 nunnan vanhoja päiväkirjoja, joita nämä olivat pitäneet nuoruusvuosinaan.
Päiväkirjojen perusteella kävi ilmi, että sisaret, jotka nuoruusvuosinaan olivat pystyneet monitasoisesti ilmaisemaan tunteitaan, olivat vanhemmalla iällä vähiten taipuvaisia sairastumaan Alzheimerin tautiin.
Tutkijat rohkenivat jopa väittää. että nuoruuden mielenliikkujen perusteella on mahdollista ennustaa 85-90 prosentin varmuudella, kenelle tulee 60 vuotta myöhemmin Alzheimerin taudin oireita!