Vies­tin­tä­vi­ras­to: Va­koi­lu­oh­jel­mat le­viä­vät ko­ti­ko­nei­siin

Viestintäviraston mukaan tietoturvatilanne ei ole vuoden vaihduttua niin hyvä, kuin miltä se tavallisesta lehdenlukijasta saattaa vaikuttaa. - Lehdistö ei ole päässyt viime aikoina kirjoittelemaan mistään massaepidemioista. Se saattaa luoda sellaisen virheellisen kuvan, että tietoturvakenttä olisi nyt rauhoittumassa. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole, kertoo tulosalueen johtaja Timo Lehtimäki Viestintävirastosta.

Tietoturvaa tarvitaan, sillä virukset vaanivat yksityisten tietokoneita.
Tietoturvaa tarvitaan, sillä virukset vaanivat yksityisten tietokoneita.
Kuva: Maikkola Tapio

Viestintäviraston mukaan tietoturvatilanne ei ole vuoden vaihduttua niin hyvä, kuin miltä se tavallisesta lehdenlukijasta saattaa vaikuttaa.

- Lehdistö ei ole päässyt viime aikoina kirjoittelemaan mistään massaepidemioista. Se saattaa luoda sellaisen virheellisen kuvan, että tietoturvakenttä olisi nyt rauhoittumassa. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole, kertoo tulosalueen johtaja Timo Lehtimäki Viestintävirastosta.

Kaikki havainnot viittaavat Lehtimäen mukaan siihen, että "pahaa tekevien puolella" sekä osaajien määrä että osaamistaso lisääntyvät koko ajan. Samaan tahtiin kasvaa tietoturvatoimintojen haasteellisuus. Väärinkäytökset ovat yhä monimutkaisempia ja vaikeampia selvittää, vaikka kysymys ei olisikaan mistään laajasta epidemiasta.

Tavoitteena usein
taloudellinen hyöty

Viestintäviraston tuoreen tietoturvakatsauksen mukaan viime vuonna yleistyi uutena ilmiönä vakoiluohjelmien levittäminen yksityiskäyttäjien tietokoneisiin.

Vakoiluohjelmien avulla käyttäjien aidoille verkkopalvelusivuille syöttämiä tietoja, kuten luottokorttinumeroita, voidaan varastaa ja välittää sivullisille. Käyttäjän voi olla vaikea havaita vakoiluohjelman avulla tapahtuvaa tietojen urkkimista.

Verkossa tapahtuva rikollinen toiminta tähtääkin Lehtimäen mukaan yhä useammin taloudellisen hyödyn tavoitteluun.

- Eli ei pyritä tekemään kiusaa tai haittaa, vaan pyritään löytämään keinoja, joilla saa itselle rahaa. Nämä niin sanotut phishing-hyökkäykset meillä ja maailmalla ovat olleet siitä hyviä esimerkkejä.

Phishing eli kalastelu on toimintaa, jolla pyritään saamaan haltuun luottamuksellisia tietoja tekeytymällä joksikin luotettavaksi tahoksi. Juuri luottokorttitiedot, salasanat ja käyttäjätunnukset ovat haluttua saalista kalastelussa.

Vuoden mittaan tietoturvasta vastaavan CERT-FI-yksikön tietoon tuli lukuisia aitoja sivustoja jäljitteleviä huijaussivuja, joilla pyrittiin keräämään käyttäjän tietoja. Tunnetuin tapaus oli Nordea-pankin asiakkaisiin kohdistunut huijausyritys.

Uudet ohjelmistot
usein haavoittuvia

CERT-FI ennustaa, että tulevaisuudessa tietoturvaloukkausten ensisijaisina kohteina tulevat olemaan yksityisten käyttäjien tietokoneet, joihin pyritään levittämään erilaisia haittaohjelmia.

- Järjestelmät ovat monimutkaisia ja haavoittuvuuksia löydetään koko ajan. Sitten näitä haavoittuvuuksia hyödynnetään jonkin haittaohjelman kautta, Lehtimäki vahvistaa.

Esimerkiksi Windowsin uusimman Vista-käyttöjärjestelmän julkistamista seurataan maailmalla mielenkiinnolla. Vista on määrä esitellä tavallisille kuluttajille tammikuun lopulla.

- Se aiheuttaa organisaatioissa suuria muutoksia ja päivityksiä. Niissä on aina sitten mahdollisuuksien ohella myös riskitekijöitä.

Ilmoita asiavirheestä