Vies­tin­tä­vi­ras­to hyvässä kun­nos­sa

Viestintäviraston toiminnasta ja osaamisesta on tehty ensimmäistä kertaa sekä kotimainen että kansainvälinen arviointi.

Mallikas laitos. Viestintävirasto saa hyvän arvosanan liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä arvioinnissa, joka julkistettiin Helsingissä keskiviikkona.
Mallikas laitos. Viestintävirasto saa hyvän arvosanan liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä arvioinnissa, joka julkistettiin Helsingissä keskiviikkona.
Kuva: Lehtikuva

Viestintäviraston toiminnasta ja osaamisesta on tehty ensimmäistä kertaa sekä kotimainen että kansainvälinen arviointi.

Arvioinnin tekijät Net Effect Oy:n toimitusjohtaja Petri Uusikylä ja professori Olli Rehn kehuvat viraston toimintaa esimerkillisen hyväksi-

"Kouluarvosanoin annan empimättä yleisarvosanaksi yhdeksikön", sanoo Rehn. Uusikylä yhtyy arvioon.

Viestintävirasto on sähköisen viestinnän ja tietoyhteiskuntapalveluiden yleinen hallinnointiviranomainen, joka kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön alaisuuteen.

Virasto oli viimeksi julkisuudessa, kun se pyysi poliisia tutkimaan, onko Sonerassa urkittu sieltä lähteneitä ja sinne tulleita puheluita, kuten on väitetty.

"Tapaus Sonera ei kuulunut arviointimme piiriin, mutta siinäkin viestintävirasto toimi ripeästi, kun se vaati selvitystä asiassa", sanoo Uusikylä.



Suomi esimerkkinä
muille virastoille EU:ssa


Rehn kehuu Suomen viestintävirastoa EU:n piirissä varsinaiseksi mallivirastoksi, josta 14 muun EU:n maan vastaavat virastot voisivat ottaa oppia.

Ensimmäisen suosituksen mukaan viestintäviraston pitää jatkaa aktiivista rooliaan EU-tasolla, jotta Suomi pysyy teknologisen kehityksen kärjessä esimerkiksi sähköisessä asioinnissa.

"Viestintäviraston pitää vahvistaa kapasiteettiaan, jotta se selviytyisi markkina-analyysien teoista ja muista valvontavelvoitteistaan. Se tarkoittaa käytännössä uusien taloustieteellisen koulutuksen saaneiden asiantuntijoiden palkkaamista", painottaa Rehn.

Yhtenä vaarana Rehn näkee, että EU:n uusi, heinäkuussa 2003 voimaan astuva televiestintälainsäädäntö ei ota tarpeeksi huomioon jäsenmaiden erilaisia tarpeita. Uudet EU-direktiivit voida tuoda Suomeen jopa lisää säätelyä, vaikka Suomi on kunnostautunut nimenomaan säätelyn purkajana.

"Pitkällä tähtäimellä viestintäalan kilpailun pitäisi nojata yleiseen kilpailulainsäädäntöön. Suomen viestintäviraston on syytä tiivistää yhteistyötään kilpailuviraston kanssa", arvioi Rehn.

Hän toivoo kaikilta sähköisen viestinnän parissa toimivilta nykyistä enemmän käytännönläheisyyttä ja kosketusta kansalaisten arkipäivään. "Suomessa on vahva insinööriyhteiskunnan perinne. Umts-maailmankin piti olla todellisuutta jo vuonna 2002."

Uusikylän mukaan viestintäviraston tekninen osaaminen on Euroopan huippua. Talousosaamisessa on kehitettävää. Uusikylä kehottaa liikenne- ja viestintäministeriötä määrittelemään nykyistä selkeämmät tulostavoitteet viestintävirastolle.

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi (kok.) painotti arvioinnin julkistamistilaisuudessa, että tietoyhteiskunnan kehitys ja sen kaikinpuolinen tukeminen vaikuttavat myönteisesti myös Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn."Viestintävirasto on seurannut muutoksen tuulia hyvin."

Sasi muistuttaa, että viestintävirasto syntyi vasta syyskuussa 2001, kun aikaisemmasta telehallintokeskuksesta oli kehittynyt sähköisen viestinnän ja tietoyhteiskuntapalveluiden yleinen hallintoviranomainen. Telehallintokeskus puolestaan perustettiin vasta vuonna 1988.

Ilmoita asiavirheestä