Suomi esittäytyy telekommunikaation huippumaana Naton rauhankumppanuusohjelman mukaisessa PfP-harjoituksessa, joka on meneillään Helsingin Santahaminassa.
Kriisinhallintaoperaatioiden johtamisjärjestelmän suunnitteluun ja käyttöön keskittyvää Cooperative Knowledge 2003 -harjoitusta johdetaan Suomen siviiliviranomaisten käytössä olevalla Virve-verkolla, joka perustuu kaupallisiin ratkaisuihin raskaan sotilaallisen johtamisjärjestelmän sijaan.
"Virve-verkon tapainen järjestelmä soveltuu hyvin kriisinhallintatehtäviin. Kosovossa on suomalaisella pataljoonalla sekä Suomen johtovastuulla olevalla prikaatilla täsmälleen samalla tekniikalla toteutettu järjestelmä, jota voidaan kauko-ohjata Suomesta", kertoo eversti Markku Koli.
Suljetun Virve-verkon vahvuus on se, että teknisesti se on sekä radio että puhelin. Kohtuullisella etäisyydellä kaikki puhelinta kuuntelevat voidaan tavoittaa yhdellä kutsulla.
Halpa ja nopea
Virve-verkon tapainen järjestelmä voidaan pystyttää kriisialueelle puolta nopeammin kuin raskas sotilaallinen järjestelmä. Kustannukset ovat vain kymmenesosa sotilaskäytössä olevan kenttäradion hinnasta.
Harjoitukseen liittyvässä ITCM-seminaarissa esitetään erilaisia lähestymistapoja, joilla kriisinhallintaoperaatioiden yhteistoimintaa voidaan parantaa viestintäteknologiaan tukeutuen. Tällä alueella Suomessa on tehty useita aloitteita, jotka soveltuvat sekä siviilikriisihallinnan että sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin.
Santahaminassa meneillään oleva harjoitus on ensimmäinen Nato-johtoinen PfP-harjoitus Suomessa. Harjoituksen johtaa Stavangerissa toimivan Naton pohjoisen esikunnan, Joint Headquarters Northin esikuntapäällikkö, englantilainen kenraalimajuri James Short. Hänen apulaisjohtajanaan on Suomen puolustusvoimien valmiuspäällikkö, kenraalimajuri Ari Puheloinen. Mukana on kaikkiaan yli sata upseeria Naton rauhankumppanuus- ja jäsenmaista.
Vastatoimia terrorismille
"Terrorismi on yksi sellainen tekijä, joka vaatii Natolta yhä nopeampia vastakeinoja. Avainasemassa on silloin nopean ja tehokkaan viestintäjärjestelmän pystyttäminen", kertoo kenraalimajuri Short.
Santahaminan harjoituksen näyttämönä on kuvitteellinen maa jossain Afrikan rannikolla. Shortin mukaan suomalaisten viestintäjärjestelmät saattaisivat todellisuudessakin hyödyttää Natoa noilla leveysasteilla, sillä Naton käyttämien sotilaallisten viestintäsatelliittien vaikutusalue ei ulotu niin kauas.
Kenraalimajuri Puheloisen mukaan harjoitus on perinteinen kriisinhallintatilanne, jossa osapuolten välillä on ollut väkivaltaisuuksia, joiden lopettamiseksi on saatu aikaan sopimus. Harjoituksessa käsitellään teknisiä asioita, ei poliittista ulottuvuutta.
"Harjoitus kehittää yhteistoimintaa kriisinhallinta- ja rauhanturvaamisoperaatioissa. En näe tällä harjoituksella sellaista roolia, että tämä erityisesti olisi lähentämässä Suomea Natoon muuten kuin siinä suhteessa, että luomme kansainvälistä yhteensopivuutta PfP-hengessä", hän arvioi.