Vies­ti­lii­ken­teen sa­laa­jat tie­dus­te­lua edellä

Kryptografian tutkija muistuttaa, että jo pelkkä tieto salatun viestiliikenteen olemassaolosta on hyödyllistä. Suurin osa tietoliikenteestä on salaamatonta.

Erikoistutkija Tommi Meskasen mukaan salauksien koodit eivät hevin aukene urkkijoille. Jopa 1970-luvulla keksityistä tietoliikenteen salausmetodeista monet ovat yhä toimivia.
Erikoistutkija Tommi Meskasen mukaan salauksien koodit eivät hevin aukene urkkijoille. Jopa 1970-luvulla keksityistä tietoliikenteen salausmetodeista monet ovat yhä toimivia.
Kuva: Riitta Salmi

Salaaminen on helppoa. Salauksen purkaminen on vaikeaa. Näin voisi yksinkertaistaa nettivalvonnan haasteet.

”Toisaalta on aika vaikea sanoa mitä tiedustelupalvelut pystyvät tekemään ja mitä eivät”, huomauttaa erikoistutkija Tommi Meskanen.

Puolustusvoimien Tiedustelulaitos ja liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) kiistelevät verkkovalvonnan tarpeellisuudesta. Puolustusministeriön asettama työryhmä esitti tammikuussa poliisille ja puolustusvoimille oikeuksia valvontaan. LVM vastustaa hanketta.

LVM:n ylijohtaja Juhapekka Ristola totesi Helsingin Sanomille tammikuun lopussa, että keruu vaarantaisi tavallisten ihmisten yksityisyyden eikä olisi tehokasta. Hänen mukaansa salausjärjestelmät ovat niin kehittyneitä, että edes tiedustelupalvelut eivät pysty niitä murtamaan.

Turun yliopistossa kryptografiaa opettava Meskanen on hieman samoilla linjoilla.

”Nykytietämyksen valossa sanoisin, että todennäköisesti kohtuullisen helposti pystytään tekemään sellainen salaus, että kukaan ei pysty sitä murtamaan.”

Ilmoita asiavirheestä