Vies­ti­kyyh­ky kiitää sa­la­ma­na kotiin

Lennolle päästetyt nuoret viestikyyhkyt kiitävät tiiviissä parvessa kehää Kestilän kirkonkylän yllä. Räntäsateinen sää pitää linnut lähellä kotilakkaansa. Kun niiden kasvattaja Kamil Akbaba huikkaa kutsuhuudon, kyyhkyt lehahtavat nopeasti sisälle kotisuojaansa.

Kamil Akbaba ja jo kolme kertaa Helsingistä Kestilään lentänyt kyyhkyskukko.
Kamil Akbaba ja jo kolme kertaa Helsingistä Kestilään lentänyt kyyhkyskukko.
Kuva: Petri Hakkarainen

Lennolle päästetyt nuoret viestikyyhkyt kiitävät tiiviissä parvessa kehää Kestilän kirkonkylän yllä. Räntäsateinen sää pitää linnut lähellä kotilakkaansa. Kun niiden kasvattaja Kamil Akbaba huikkaa kutsuhuudon, kyyhkyt lehahtavat nopeasti sisälle kotisuojaansa.

"Hyvin jännittävä ja palkitseva harrastus. Hoidan lintuja niiden syntymästä saakka, harjoitan ja vien kilpailuihin. Jännitystä riittää, kun odotan vaikkapa Helsingissä vapautettua kyyhkyä kotiin", Akbaba myhäilee lintuja ruokkiessaan.

Kestilässä asuva Kamil Akbaba kiinnostui kyyhkyistä jo lapsena kotonaan Turkissa. Suomeen kotiutunut mies hankki ensimmäiset viesti- eli kirjekyyhkynsä Saksasta ja Hollannista seitsemän vuotta sitten.

"Paperisota oli melkoinen, mutta lopulta sain maa- ja metsätalousministeriöltä luvan kahdeksan kyyhkyn tuontiin. Ennen kotilakkaan tuloaan niillä oli edessään 40 vuorokauden karanteeni", Akbaba muistelee.

Viestikyyhkyharrastajien aktiivinen joukko on Suomessa vielä pieni, mutta laji kasvaa. Akbaba ja monet muut kasvattajat antavat harrastuksesta innostuneille kyyhkyjä ilmaiseksi. Alkuun pääsee melko pienin kustannuksin.

Lakka täytyy olla, mutta siltä ei vaadita paljon. Linnut kestävät Suomen pakkaset lämmittämättömässä tilassa. Tuontirehut ovat kalliita, mutta eri viljalajeista ja herneistä voi tehdä sekoituksia itsekin. Talvella kyyhky syö noin 40 grammaa päivässä, kesän kilpailukaudella vähän enemmän.

"Hyvä perimä on tärkeä, mutta se ei ole takuu hyvään kilpailumenestykseen", Akbaba kertoo esitellessään lintujensa sukutauluja.

Kyyhkyjen viestikilpailussa kaikki linnut lasketaan vapaiksi samassa paikassa. Vankka vietti ja osin vielä selvittämätön suunnistustaito ohjaa ne kotiin joskus hämmästyttävän nopeasti. Akbaban parhaat linnut lentävät Helsingistä Kestilään noin viidessä tunnissa.

Kilpailuja käydään lyhyestä eli 100-300 kilometrin matkasta yli yön kestävään, yli 1 000 kilometrin taipaleeseen. Sijoitus ratkeaa sen perusteella, montako metriä minuutissa lintu matkallaan keskimäärin lentää. Tuloksista saadaan tarkkoja lähtö- ja tulopaikan gps-paikannuksen ja lintuun asennetun mikrosirun avulla.

"Linnun kunnon pitää olla kohdallaan ja motivaation vahva. Sen pitää haluta palata kotilakkansa hyviin oloihin ja perheensä luokse. Matkalla vaanivat monet vaarat, muun muassa petolinnut. Usein lintuja katoaakin. Mutta kun kyyhky palaa kotiin pitkältä matkalta, on se kasvattajalle paras palkinto", Kamil Akbaba vakuuttaa.

Kyyhkyn suunnistustaito perustuu ainakin osin magneettikentän aistimiseen.

Kyyhkyn poikanen on siirrettävä uuteen tarhaan alle 20 päivän ikäisenä, muuten se leimautuu pysyvästi synnyinlakkaansa. Kyyhky elää hyvissä oloissa jopa 35-vuotiaaksi.

"Ainakin yksi kyyhky on lentänyt Atlantin yli kotitarhaansa Yhdysvalloista. Se on ilmeisesti levännyt laivoilla. Ilman lepoa on eräs lintu lentänyt meren yllä 1 600 kilometriä. Sen munista maksetaan nyt 500 euroa kappaleelta", Akbaba kertoo.

Esimerkiksi Belgiassa kyyhkyset ovat tuhansille ihmisille hyvän toimeentulon tuova ammatti. Lintukaupassa ja kilpailuissa liikkuvat maailmalla miljoonat eurot.

Ilmoita asiavirheestä