Britannian hyvinvointi on yhä enemmän ulkomaalaisten käsissä. Maan talous kasvaa muuta EU:ta ripeämmin ja iso ansio siitä kuuluu maahan muuttaneille nuorille ja ahkerille työntekijöille. Nopeasti lisääntyvä väestö joutuu kuitenkin sovittautumaan entisiin taloihin ja asumisen ongelmat kasvavat.
Britanniaan on tällä vuosikymmenellä muuttanut puoli miljoonaa pulalaista ja muuta itäeurooppalaista. Heillä on työntekijöinä hyvä maine ja etenkin hotelli- ja ravintola-alan yrittäjät ja maanviljelijät pitävät heitä elintärkeinä.
Monille briteille pienipalkkaiset, ruumiilliset ja sesonkiluonteiset työt maatiloilla eivät kelpaa lainkaan. Hotelli- ja ravintolayrittäjät puolestaan sanovat, että ulkomaalaiset ovat ahkerampia, valmiimpia ylitöihin ja harvemmin sairaana kuin britit.
Nämä tiedot ilmenevät maan sisäministeriön selvityssarjasta, jossa on haastateltu niin kuntapäättäjiä kuin työnantajia ja ekonomistejakin siirtolaisuuden vaikutuksista.
Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus Britannian työvoimasta on nyt 12,5 prosenttia.
Itä-Euroopan uusista EU-maista tulleet siirtolaiset ovat muuttaneet rajusti Britannian siirtolaisuuden kuvaa. He ovat asettautuneet tasaisesti kaikkiin osiin maata.
Aikaisemmin muuttoliike kohdistui voimakkaasti kasvukeskuksiin ja suurkaupunkeihin. Heidän tulonsa ei siis ole synnyttänyt uusia "puolalaiskaupunginosia", mutta toisaalta joillakin perienglantilaisilla pikkupaikkakunnilla on ollut vaikea totuttautua uusiin tulokkaisiin.
Pienet palkat,
paljon töitä
Lisäksi itäeurooppalaiset poikkeavat monista aikaisemmin muuttaneista, koska he tulevat useimmiten ilman perhettä. Perheellisistäkin molemmat puolisot etsivät yleensä töitä.
Itäeurooppalaisten työllisyys on Britannian korkein. Miehistä yli 90 prosenttia on töissä ja naisistakin kolme neljästä.
Aikaisemmin Aasian maista tulleiden siirtolaisten työllisyys on huomattavasti alhaisempi. Esimerkiksi Pakistanissa ja Bangladeshissa syntyneistä naisista vain joka neljäs on töissä, mutta miehistä sentään kolme neljästä.
Ulkomailla syntyneet ovat perinteisesti saaneet keskimäärin parempaa palkkaa kuin Britanniassa syntyneet. Joukossa on ollut suhteellisen paljon amerikkalaisia, eurooppalaisia ja Lähi-idästä tulleita liikemiehiä, yrittäjiä ja korkeasti koulutettuja ammattilaisia.
Asunnot
ahtaita
Kun itäeurooppalaisten maahanmuutto kiihtyi vuosikymmenen alkupuolella, myös ulkomaalaisten ja brittien välinen palkkaero alkoi kutistua.
Nyt ulkomaalaiset saavat enää 45 euroa enemmän viikossa kuin britit. Enemmistö itäeurooppalaisista työskentelee pienipalkkaisissa ammateissa teollisuudessa ja palvelualoilla.
Kuntapäättäjät ovat huolestuneita ulkomaalaisten tuomista paineista etenkin asuntoihin, mutta myös kouluihin ja terveyspalveluihin. He nostavat vuokria ja käyttävät palveluja alueilla, joilla asuu usein kaikkein heikommassa asemassa olevia brittejä.
Näin siirtolaisuuden tuomat paineet kohdistuvat voimakkaimmin niihin britteihin, joilla on entisestäänkin hankalaa ja jotka eivät hyödy siirtolaisten tulosta lainkaan.
Hyväosaiset
hyötyvät
Muuttajien työpanoksesta hyötyvät maan hyväosaiset sekä työnantajina että palveluiden ostajina.
He eivät kuitenkaan joudu kärsimään siirtolaisten tuomista paineista, sillä varakkailla asuntoalueilla on yleensä omat koulunsa ja palvelunsa.
Itse siirtolaiset asuvat usein hyvin vaatimattomasti. Yhteen taloon tai huoneistoon ahtautuu helposti kaksi, kolme kertaa niin monta ihmistä kuin mitä britit itse pitävät kohtuullisena.
Terveysviranomaiset valittavat, että monet ulkomaalaiset täyttävät pikkuvaivoilla sairaaloiden päivystyksiä, koska he eivät ole tulleet rekisteröityneeksi paikallisella lääkäriasemalla.